Riistanhoidon historiaa metsästysmuseossa

Suomen riistanhoitosäätiön 70 vuotta kestäneestä toiminnasta kertova näyttely avataan tänään perjantaina Suomen metsästysmuseossa Riihimäellä.

Säätiö oli riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) edeltäjä. Säätiön tutkimuslaitos siirtyi valtiolle vuonna 1964. Sen jälkeen säätiön tehtävänä on ollut toimittaa Suomen riista -vuosikirjaa.

Maatalousministeriön johtavat virkamiehet ja metsästäjäliiton toimi- ja luottamushenkilöt perustivat riistanhoitosäätiön keskelle sotaa 14.12.1942. Taustalla oli huoli hupenevista riistakannoista.

Säätiön perustajat kaipasivat tutkittua ja tieteellistä tietoa otaksumien tilalle. Sotavuosina salametsästys lisääntyi, koska ruuasta oli pulaa. Samalla lisääntyi piittaamattomuus riistakannoista.

Säätiö perusti tutkimuslaitoksen ja -asemia.

Metsästysmuseon kokoelmiin on kerätty paljon vanhaa riistantutkimuksessa käytettyä välineistöä. On muun muassa hautomakoneita ja muovilieriölle ääntä tallettava sanelukone.

Näyttely esittelee säätiön historiaa, tutkimusasemien toimintaa ja Suomen riista -julkaisun vaiheita. Luonnonharrastajien ja metsästäjien hyvin tuntemien Söderskärin ja Evon tutkimusasemilla tehty kenttätyö on ollut monien tutkimusten perusta.

Äänitteillä muistelevat säätiön ja suomalaisen riistantutkimuksen alkuvaiheita Heikki Suomus, Jukka Koskimies, Pertti Seiskari, Matti Helminen, Harto Linden ja Martti Hario.

Kuvituksen pääosa on säätiön omista arkistoista. Esillä on myös Rktl:n vuonna 1988 valmistama elokuva riistantutkimusosasto toimii.

Näyttely on esillä Suomen metsästysmuseossa maaliskuun loppuun asti.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF