Kuusen taimettuminenpienaukkoihin onnistui Tervolassa
Metsäntutkimuslaitos Metla vertasi Tervolassa luontaisen uudistamisen onnistumista pienillä aukoilla ja avohakkuualoilla. Pienaukot taimettuivat huomattavasti paremmin kuin avohakkuualat.
Vuonna 1961 ojitetun ohutturpeisen lehtokorven uudistuskypsiin kuusikkoihin hakattiin 33 pienaukkoa talvella 2004–2005. Ympyränmuotoisten aukkojen läpimitta oli 5, 10 tai 15 metriä.
Neljä avohakkuualaa olivat pinta-alaltaan 0,25–0,37 hehtaaria.
Vuoden 2010 keväällä pienaukoilla oli keskimäärin 15 500 tainta hehtaarilla, kun taimimäärä avohakkuualoilla jäi 6 700:aan.
Vakiintuneen taimiaineksen eli yli kymmensenttisten taimien määrä oli vastaavasti 5 050 ja 1 200 kappaletta hehtaarilla.
”Merkittävä osa korpiojitusalueiden puustoista on lähestymässä uudistamiskypsyyttä. Perinteiselle avohakkuulle ja kuusenviljelylle kaivataan vaihtoehtoja erityisesti pohjoisessa, missä kannattava puuntuotanto ei välttämättä kestä suuria metsikön perustamiskustannuksia”, Metlan erikoistutkija Hannu Hökkä toteaa.
Tämän ja aiemman tutkimustiedon valossa edellytykset korpikuusikoiden luontaiselle uudistamiselle ovat hyvät.
”Tässä tutkimuksessa ei selvitetty alikasvostaimien elpymiskykyä eikä uusien taimien kasvunopeutta, joten pienaukkouudistamisen soveltumisesta käytännön uudistamismenetelmäksi ei näiden tulosten pohjalta ole vielä selvää kuvaa.”
Tervolassa tutkittiin myös maanmuokkauksen vaikutusta taimettumiseen.
Osa pienaukoista ja avohakkuualoista muokattiin kesäkuussa 2005 kaivurilaikutuksena, jossa kaivinkoneen kauhalla poistettiin pintakasvillisuus ja pintaturve 5–10 sentin syvyydeltä.
Muokkaamattomalle pien-aukolle tuli selvästi parhaiten taimia, kun taas avohakkuualalla pintakasvillisuus rehevöityi voimakkaasti hakkuun jälkeen.
Tulosten perusteella korpien pienaukoilla maata ei siis kannata muokata, Hökkä toteaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
