”Taimikon varhaisperkaus kannattaa ilman tukiakin”
Taimikko on kuin lapsi – hoidon laiminlyönti varhaisessa vaiheessa kostautuu.
Metsäneuvoja Matti Muilu kävi keskiviikkona katsomassa Kärsämäen Kokoperällä 2009 istutettuja kuusentaimia. Niitä oli lähes mahdoton havaita koivikon ja heinikon alta. Metsuri Markku Nurkkala raivasi taimille tilaa. Kuva: Pekka FaliMetsuri Markku Nurkkala vapauttaa kasvuintoisen kuusentaimen pinteestä. Parimetriset koivut ovat tukahduttamassa vajaan metrin korkuisen kuusen alleen. Raivaussahan terä kirskuu helpotuksen merkiksi.
Ero peratun ja perkaamattoman taimikon välillä on merkittävä. 43 vuotta metsurin töitä tehnyt Nurkkala tekee huolellista jälkeä hötkyilemättä. Nurkkalan työmaa Kärsämäen Kokonperällä kunnan mailla on vuonna 2009 istutettu tuoreen kankaan kuusikko. Varhaisperkauksessa kohteelle jätetään myös koivua, sillä paikoin kasvatuskelpoisia kuusentaimia on harvassa.
Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäen metsäneuvojan Matti Muilun mukaan kemeralain muutos näkyi varhaisperkauksen määrän kasvuna jo viime vuonna. Yhdistyksen alueella taimikon varhaishoitoa tehtiin viime vuonna 360 hehtaarin alueella. Siitä puolet metsänomistajat tekivät itse.
Kemeralaki muuttui Muilun mielestä parempaan suuntaan.
”Aikaisemmin ei saanut tukea ollenkaan, jos hoiti metsänsä hyvin.”
Taimikon varhaishoito on uusi työlaji kemerassa. Valtio siis kannustaa hoitamaan metsiä entistä aiemmassa vaiheessa.
Muilu kuitenkin arvostelee uuden lain tuomaa byrokratiaa. Hoitotöistä pitää tehdä tukihakemus ennen töiden aloittamista. Aiemmin riitti, että tuen hakee jälkikäteen.
Tänä vuonna kemeratukien haku on aiheuttanut hämmennystä. Hakemuksia tuli alkuvuonna kaksi kertaa normaalia vuosittaista työmäärää enemmän. Sen vuoksi maa- ja metsätalousministeriö jäädytti haun taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon 7.5. alkaen loppuvuodeksi.
Muilun mukaan varhaishoitoa ei kuitenkaan kannata lykätä, jos taimikko on vaarassa tukehtua vesakkoon.
”Ainakin jos itse pystyy raivaamaan, varhaishoito kannattaa ilman kemeratukiakin”, Muilu kannustaa.
Raivaussahaa kannattaa heiluttaa keskikesällä – jos vain kunto kestää. Kesä–elokuussa kaadettujen lehtipuiden kannoista lähtevät uudet vesat kasvavat selvästi hitaammin kuin keväällä tai syksyllä kaadettujen puiden.
”Parempi kuitenkin on raivata vaikka syksyllä kuin jättää raivaamatta”, Muilu muistuttaa.
”Taimikko on kuin pieni lapsi. Alussa se vaatii paljon hoitoa, eikä sen laiminlyöntiä voi korjata myöhemmin”, hän kuvailee.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
