Jäniksilläkin jo seurantapantoja

Seurantapannat oteaan avuksi myös jänistutkimuksessa. Joensuun yliopistossa väitöskirjaa valmisteleva nuorempi tutkija Riikka Levänen ryhtyy pannoittamaan rusakoita ja metsäjäniksiä.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityisesti rusakon roolia metsäjäniskantojen taantumiseen muuttuvassa ilmastossa.

Lämpenevien talvien myötä metsäjänikset ovat vähentyneet. Samalla rusakot ovat lisääntyneet.

Yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki on pyytänyt ja saanut metsästäjiltä jänisten korvia. Niistä hän on määrittänyt, onko kyseessä rusakko, metsäjänis vai näiden kahden lajin risteymä.

Alustavien tulosten mukaan noin kymmenen prosenttia metsästäjien lähettämistä näytteistä on risteymiä.

Nyt pyritään selvittämään seurantapantojen avulla, miten rusakko ja metsäjänis ovat vuorovaikutuksessa elinympäristössään.

Ensimmäiset rusakot ja metsäjänikset on jo pannoitettu Botanian kasvitieteellisen puutarhan ympäristössä Joensuussa.

Seurantapanta on oululaisen keskijän Tuomas Lehdon suunnittelema. Hankkeessa testataan samalla uutta pienikokoista laitetta villieläinten seurannassa.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF