Euroopan markkinat imevät sahatavaraa ja jalosteita
Luvian Saha Oy:n kauppa käy hyvin kotimaassa ja ulkomailla. Jatkojalosteiden kysyntä on tasaista etenkin Euroopassa.
Veli-Matti Puuska (vas.) ja Juho Honkela tarkastelivat pari viikkoa sitten Luvian sahalla Japaniin lähtevää mäntysahatavaraerää. ”Japani on merkittävä männyn markkina-alue.” Kuva: Jussi PartanenPitkän nousukauden jälkeen sahatavaran vienti Kiinaan on hidastunut. Se tuntuu kaikenkokoisilla suomalaissahoilla, niin myös Luvialla.
”Viime vuoden ensimmäiseen ja toiseen neljännekseen verrattuna kuusisahatavaran vienti Suomesta Kiinaan on vähentynyt karkeasti kolmanneksen. Toki aina löytyy toimijakohtaisia eroja”, arvioi toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska Luvian sahalta.
Kuusisahatavaran viennin notkahdus näkyy myös Luvialla, mutta kokonaisuutena sahatavaramarkkinat ovat silti vakaat, Puuska vakuuttaa.
Luvian sahalla sahataan ja jalostetaan sekä mäntyä että kuusta. Kuusen osuus on reilut kaksi kolmannesta.
Kiinan-vientiin vaikuttavat Puuskan mukaan erityisesti eri valuuttojen keskinäiset suhteet. Tällä hetkellä etulyöntiasema on erityisesti venäläisillä ja ruotsalaisilla toimijoilla.
”Kysyntää kyllä riittää meille Kiinassa, mutta ongelmana on valuuttojen luoma kannattavuuspaine. Uskallan sanoa, että pohjoismaista havusahatavaraa kysytään silti edelleen vahvasti.”
Viennin osuus Luvian sahan tuotannosta on 85 prosenttia. Vaikka Kiinan-vienti on vähentynyt, Eurooppa vetää hyvin.
Puurakentamisen myönteinen vauhti alkaa Puuskan mukaan näkyä hiljalleen sekä kotimaassa että viennissä.
”Jatkojalosteiden markkinat vetävät hyvin sekä kotimaassa että Euroopassa, mutta sahatavarassa kotimaan osuus on pienempi”, Puuska kertoo.
”Myös sivutuotteiden tilanne on parantunut niin kotimaassa kuin viennissä. Kaiken kaikkiaan meillä on hyvä ja luottavainen tekemisen meininki.”
Jalosteista Puuska nimeää isoksi tuoteryhmäksi pintakäsitellyt ulkoverhoustuotteet. Myös massiivilattia ja sisäverhoustuotteet kuuluvat Luvian sahan jatkojalostevalikoimaan.
”Pohjoismaista merkittävimmät jalosteiden markkinat ovat Tanskassa. Lisäksi viemme paljon Saksaan, Englantiin ja Australiaan.”
Tällä hetkellä kaikki Luvian sahan käyttämä puu on kotimaista.
”Meidän täytyy kuitenkin pitää silmät auki. Sekä tulevan syksyn kelirikkokelit että tukin hinta asettavat haasteensa”, metsäjohtaja Juho Honkela muistuttaa.
Viime vuoden poikkeuksellisen huonot korjuuolot nostivat tukin kantohinnat hetkessä nousukiitoon.
”Tämän kesän erinomaiset korjuukelit taas eivät ole näkyneet tukin hinnan vakiintumisena kuin vasta viime viikkoina”, hän jatkaa.
”Kyllähän tällainen tilanne tekee kipeää kaikille sahoille. Haluamme ostaa ensisijaisesti kotimaista puuta, mutta kaikella on rajansa. Tuontikortti pidetään käsissä ja siihen turvaudutaan tarvittaessa. Hinta ratkaisee. Meillä on satama ihan vieressä, mutta kaikilla sahoilla ei ole.”
Honkela kehottaa metsänomistajia viimeistään nyt puukaupoille.
”Sahatavara käy kaupaksi ja tukin hinta on myyjän näkökulmasta erinomainen”, hän kannustaa.
Tehtaalla pyritään mahdollisimman tehokkaaseen puun kiertoon, jotta puu ei ehdi sinertyä varastokentällä.
”Tällä hetkellä korjuukelit ovat otolliset. Saha on aina sään armoilla, sillä sekä kuumuus että kosteus pahentavat puun pilaantumisriskiä. Metsänpohjat ja tiet kantavat nyt kuitenkin hyvin ja puu liikkuu kannolta tehtaalle rivakasti”, Honkela toteaa.
Luvian sahalle saapuu päivittäin yli 50 puukuormaa.
”Kun meiltä lähtee ulos lopputuotteet, haketta ja purua, niin yhteensä autoja liikkuu edestakaisin päivittäin satakunta”, Puuska tarkentaa.
Keskimäärin sahan varastokentällä on noin viikon puumäärä. ”Jos tänään katkeaa puu metsässä, se on ensi viikolla sahattu”, Honkela havainnollistaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
