Polttopuut metsän tärkein anti
Mahdollisuus polttopuun korjuuseen omasta metsästä on osalle metsänomistajista hakkuutuloja tärkeämpää. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoUseampi kuin kaksi kolmesta metsänomistajasta pitää polttopuiden hankintamahdollisuutta merkittävänä tekijänä metsänomistuksessa. Joka toiselle metsänomistajalle ne ovat erittäin tärkeitä.
Metsän tuomat hakkuutulot ovat vastaavasti erittäin tärkeitä vain joka seitsemännelle metsänomistajalle. Runsaalle kolmannekselle hakkuutuloilla on vain vähän merkitystä. Joka viidennelle palkansaajametsänomistajalle niillä ei ole mitään merkitystä.
Tulokset perustuvat Maaseudun Tulevaisuuden Metsätutka-kyselyyn, johon vastasi 463 metsänomistajaa.
Tutkija Teppo Hujala kertoo Metsäntutkimuslaitoksen saaneen samansuuntaisia tuloksia. Polttopuut ja esimerkiksi maisema ovat niissäkin nousseet hyvin tärkeiksi metsänomistajille.
”Polttopuilla on rahallista arvoa. Sen lisäksi niiden hankinta tarjoaa liikuntaa ja luontoelämyksiä. Se voi olla myös yhteisöllistä toimintaa, ja siihen voi liittyä perinteitä.”
Toisaalta erilaiset kyselyt ovat aina johdattelevia. Niissä on helppo sanoa arvostavansa yleisesti hyväksyttyjä asioita, kuten luonnonsuojelua.
”Oikeassa valintatilanteessa taloudelliset arvot saattavat silti ajaa esimerkiksi maisema-arvojen yli. Aukkoa ei pidetäkään niin pahana, kun se itse tekee”, Hujala arvelee.
Hujalan mukaan noin 15 prosenttia metsänomistajista on riippuvaisia hakkuutuloista. Ilman niitä edessä olisi Kelan luukulle siirtyminen ja joku muu elämänmuutos.
Erityisen tärkeitä metsätulot ovat viljelijöille. MT:n kyselyyn vastanneista viljelijöistä joka kolmas hankki merkittäviä ja säännöllisiä lisätuloja puuta myymällä.
Lähes kaikki muutkin viljelijät saivat metsästä satunnaisia lisätuloja.
”Viljelijät toimivat yrittäjämäisesti. Heille metsä on osa kokonaisuutta.”
Viljelijät ovat myös toimeliaita. He ovat keskimääräistä nuorempia ja omistavat muita enemmän metsää. He myös käyttävät sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Siksi myös polttopuut ovat heille tärkeitä.
Muille metsänomistajille metsätulojen merkitys on pienentynyt. Ne tulevat perustoimeentulon päälle. Vaikka metsänomistajat nostavat esiin muita arvoja, se ei tarkoita metsätulojen jäämistä merkityksettömiksi.
”Metsästä tulevat sivutulot mahdollistavat lomamatkoja ja lasten tukemista. Niillä voidaan remontoida asuntoa, hankkia kesämökki ja vaihtaa auto uuteen.”
Aktiiviset eläkeläiset ovat oma ryhmänsä. Heillä on halu hoitaa metsiä ja kerätä sieltä polttopuita ja marjoja.
”Tulos on ymmärrettävä. Ruuhkavuosien jälkeen ihmisellä on vihdoin aikaa ja kuntoa harrastaa. Metsänhoito ja marjanpoiminta sopii siksi heille hyvin.”
Vähiten metsän tarjoamista mahdollisuuksista kiinnosti metsästys. Siitä eniten innoissaan olivat palkansaajat ja yrittäjät.
Hujalan mukaan näkyvissä on merkkejä, joiden mukaan metsänomistajien joukko on alkanut jakautua kahtia. Siihen liittyy sekä suurten että pienten tilojen yleistyminen.
”Ehkä osa metsänomistajista siirtyy jatkossa yrittäjyyden suuntaan. Osa metsistä voi vastaavasti jäädä maisema- ja virkistyskohteiksi.”
Nykyään suuri osa metsänomistajista on monitavoitteisia. Voi olla, että he harjoittavat jatkossa aktiivista metsätaloutta ostopalstoilla. Vanhoilla kantatiloilla voivat samaan aikaan korostua muut arvot.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
