Kirjanpainajat iskevätkuusiin entistä pohjoisempana

JÄMSÄ (MT)

Suomen metsäkeskuksen mukaan kirjanpainajia eksyi toukokuussa pyydyksiin viimevuotiseen tapaan. Massaesiintymisen rajan odotetaan rikkoutuvan monin paikoin.

”Toukokuu oli kylmä, joten kirjanpainajien tulevista tuhoista ei vielä saa täyttä kuvaa. Kyllä tässä silti pahaa pelätään ja paikoin kirjanpainajien iskut yltynevät epidemiaksi”, odottaa hyönteistuhovastaava Hannu Heikkilä.

Kirjanpainajien massaesiintymiseen herättiin Kymenlaaksossa jo kolmisen vuotta sitten. Pahimmillaan siellä tehdyistä kuusikon päätehakkuista puolet oli sidoksissa kirjanpainajien hyökkäyksiin.

Kirjanpainajien kanta on edelleen vahva Päijät-Hämeessä ja maan kaakkoisosissa. Sen lisäksi kirjanpainajat ovat levinneet myrskytuhojen avittavana pohjoisemmaksi, Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen.

Länsi-Suomessakin odotetaan tuhojen pahenemista, sillä metsiin on jäänyt myrskyn kaatamia kuusia.

UPM:n ja metsäkeskuksen järjestämä teemapäivä veti keskiviikkona kymmeniä metsänomistajia Jämsään. Järeään kuusikkoon iskeneen kirjanpainajan jälki näytti pahalta. Kymmeniä jättiläiskuusia törrötti pystyssä kuolleina ja neulasensa menettäneinä.

Metsänomistajan kantorahatulojen menetystä sopi vain arvailla.

Ensijärkytyksestä toivuttuaan metsänomistajat kyselivät, millaisista merkeistä kirjanpainajien iskut huomaa. Myös sitä kysyttiin, monenko kaatuneen puun takia korjuuseen kannattaa ryhtyä.

Asiantuntija Tero Ojarinnan mukaan kirjanpainajien iskun huomaa kuoren päälle ilmestyneistä purukasoista. Kuoren alla kirjanpainajan toukat katkaisevat kuusen nestevirtaukset, mikä lopulta tappaa puun.

Kirjanpainajat iskevät mieluusti aukkojen reunapuihin sekä myrskypuihin. Terveen kuusen ne voittavat vain massaesiintymisten aikana.

”Metsänomistajalla ei ole syytä paniikkiin, vaikka metsästä muutama kuollut kuusi löytyisikin. Torjuntahakkuisiiin kannattaa ryhtyä, jos tuho uhkaa laajeta.”

Torjunta pitää keskittää kuolleiden puiden viereisiin puihin. Kuolleiden ja kaarnansa tiputtaneiden puiden poistosta ei ole enää hyötyä.

Yksittäiset tuulen kaatamat puut ja jo kuolleet puut voi jättää metsään. Lahoava puu lisää luonnon monimuotoisuutta ja kuolleissa puissa elää myös kirjanpainajakuoriaisen luontaisia vihollisia.

”Kirjanpainajia on ollut metsissä aina. Nyt ne ovat hyötyneet myrskytuhoista. Parhaiten niiden kannat painuvat alas, jos kesästä tulee kylmä.”

Metsänomistajien kiinnostus selittyy kirjanpainajien tappamien kuusten arvon romahtamisella. Sinistyneet ja kuivuneet tukit ajetaan energiapuuksi.

Tyypillisesti tuhokohteesta kuolee 5–30 puuta. Niistä aiheutuu metsänomistajalle 500–1200 euron vahinko.

Metsäkeskus arvioi, että tuhoriskin kuusikoita on 15 000 hehtaaria. Niiden puuston myyntiarvo on 120 miljoonaa euroa, mutta tuhojen odotetaan nousevan korkeintaan 10 miljoonaan euroon.

Viime vuonna kirjanpainajatuhojen vuoksi suunniteltiin hakkuita 3 500 hehtaarin alalle. Tuhoja havaittiin noin 2 500 yksityisen metsänomistajan maalla.

Jämsän metsätapahtuman järjestelyihin osallistunut UPM:n metsäasiakaspäällikkö Tapani Melkas kertoi, että hyönteistuhohakkuut ajavat tavallisten hakkuiden ohitse kiireellisyysjärjestyksessä. ”Toisaalta aikataulutus on kiinni siitä, miten sahat ja vaneritehtaat nielevät puuta.”

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF