Aarre: Timo Korhonen Konnevedeltä hoitaa metsiään omin opein: ”Turhoo työtä ei toimita tehä”

Maan liika repiminen on uhka syntyvälle taimikolle, Timo Korhonen sanoo omasta kokemuksestaan. Kuva: Risto Jussila

Virallisen opintien kautta pätevyytensä saavuttaneen metsäammattilaisen on helppo tyrmätä Timo Korhosen kokeilut. Mitäpä kouluja käymätön metsuri voisi metsänhoidon viisauksista ymmärtää, parempi olisi olla hiljaa.

Ja niin Korhonen on etupäässä ollutkin. Hän on karvaasti huomannut, että kun syntyy muutaman lehmän pientilalle ja joutuu lähtemään 16-vuotiaana metsuriksi, sanojen painoarvo kouluja käyneiden korvissa on vähäinen. Toimihenkilöt ja virkamiehet tietävät metsäasiat aina paremmin. Lupsakka savolainen ei kuitenkaan ole suutuksissaan vaan nauraa asialle leveästi.

Nykyisin metsiä saa hoitaa monella tavalla, mikä on tärkeää Korhosen tapaiselle oman tiensä kulkijalle. Silmät ilakoiden Korhonen kertoo, ettei hän ole toisten tiedon armoilla.

”Minulla on omat oppini. Metsä on kasvattanut ja kouluttanut minut ymmärtämään itseään. Luulen metsää myös ymmärtäväni, koska kokeilukuviot ovat kasvaneet hyvin.”

Metsän kasvattama Korhonen tuntee myös virallisen metsänhoidon tavat. Hän suoritti viisikymppisenä metsäalan perustutkinnon ja on siitä saakka toiminut metsäpalveluyrittäjänä.

Korhosen mielestä metsänhoidossa suositaan turhan yksiviivaisesti kaavamaista maanmuokkausta.

”Joka kivikkoa ei toimita kääntää koneilla ympäri”, hän kritisoi.

Mutta onko sille vaihtoehtoja?

Metsästä oppinsa ammentanut Korhonen haluaa antaa opettajansa eli metsän itsensä vastata. Nousemme autoon ja ajamme metsään, jota Korhosella on parikymmentä hehtaaria.

Toisella puolen tietä kasvaa täystiheä, kolmimetrinen männikkö, jonka Korhonen on istuttanut pottiputkella muokkaamattomaan maahan. Toisella puolen tietä nousee erinomainen kymmenmetrinen kuusikko, joka on saanut alkunsa samalla tavalla.

”No onko se maan repiminen aina välttämätöntä?” Korhonen kysyy.

Ei näytä olevan, on pakko vastata.

”Minä olen ihan samaa mieltä”, Korhonen hykertelee savolaisella oveluudella.

Onnistumisen ehtona on kuitenkin se, ettei maa ole paksukunttaista. Erityisen hyvin menetelmä soveltuu alle hehtaarin aukkojen metsitykseen. Kaivurin tai metsäkoneen kuljettaminen pikkupläntille tuo Korhosen mielestä enemmän rahanmenoa ja vaivaa kuin hyötyä.

Lue koko juttu Korhosen istutuskokeiluista Aarteen sivuilta ja katso myös video, jolla Korhonen kertoilee lupsakkaan tyyliinsä ajatuksiaan metsänhoidosta.