HS: Vieraslajeja sovelluksen kautta hävittäneet käyttäjät kertovat jääneensä ilman luvattua palkkiota ‒ tästä se voi johtua
Sovelluksen käyttäjät sanovat, että hävittämisen todisteeksi kuvattuja videoita on hylätty, käsitelty viiveellä ja maksuissa on ollut pitkiä viiveitä.
Yleinen kitkennästä todisteeksi ladatun videon hylkäyssyy on yhtiön mukaan pelialueen ulkopuolella hävitetyt kasvit tai väärin tehty kitkentä. Kuva: Timo HeikkalaVieraslajikasvien hävittämisestä maksavan Crowdsorsa-sovelluksen käyttäjien keskuudessa on herättänyt tyytymättömyyttä palkkionmaksusta. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Yrityksen käytäntöjä on arvosteltu nettifoorumeilla ja sovelluskaupan arvosteluissa.
Yritys maksaa vieraslajien, kuten lupiinin ja jättipalsamin, hävittämisestä. Palkkion saadakseen sovelluksen käyttäjän tulee ensin videoida vieraslajiesiintymä ennen ja jälkeen kitkemisen.
Tämän jälkeen videot ladataan Crowdsorsan tarkastettavaksi. Hyväksytyistä videoista saa palkkion.
Nyt osa vieraslajien hävittämisestä maksavan sovelluksen käyttäjistä kertoo, että hävittämisen todisteeksi kuvattuja videoita on hylätty, käsitelty viiveellä ja maksuissa on ollut pitkiä viiveitä.
Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju kommentoi HS:lle, että maksujen saantiin liittyvät ongelmat ovat usein käyttäjälähtöisiä.
”Ihmiset saavat aina työstään ansaitun palkkion. Maksuja ei ole koskaan jäänyt saamatta, jos työ on tehty oikein ja siitä on ladattu video”, hän sanoo jutussa.
Paju arvioi HS:lle, että laaduntarkistuksen aikana kokonaisuudessaan 20 prosenttia lähetetyistä videoista hylätään. Tällöin maksukin jää saamatta.
Yleinen hylkäyssyy on pelialueen ulkopuolella hävitetyt kasvit tai väärin tehty kitkentä. Hävitettävästä kasvista on esimerkiksi revitty vain kukat.
Muun muassa Vieraslajit.fi-sivusto neuvoo katkaisemaan lupiinin kukinnot tai niittämään kasvit ennen siementen kypsymistä. Yksittäiset kasvit voi poistaa myös juurineen maasta.
HS:n mukaan palkkioiden maksu perustuu kunnan budjettiin. Esimerkiksi Raumalla ja Espoossa budjetti jakautuu niin, että noin puolet käytetään jättipalsamin ja puolet lupiinin torjuntaan.
Crowsorsan mukaan esimerkiksi Espoossa innokkaat lupiinintorjujat merkitsivät palkkioiden toivossa hävittämänsä kasviesiintymän virheellisesti jättipalsamiksi. Koska lupiinibudjetti oli loppunut, jäivät poimijat ilman rahoja.
Pajun mukaan valtaosalle videostaan hylkäyksen saaneelle lähetettiin henkilökohtaisesti viesti, jossa kiiteltiin torjumistyöstä, mutta kerrottiin samalla, miksi työstä ei saa palkkiota.
HS: Vieraslajien hävittämisestä ei saa luvattua palkkiota, väittävät käyttäjät – Yritys kiistää
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





