Pihkaa valuttamalla voi saada 50 euroa pihkakilolta, suomalaisen pihkan kysyntä kuitenkin ylittää tarjonnan

Koulutus keräsi joukon luonnontuotteista kiinnostuneita metsänomistajia ja metsäalan yrittäjiä Paltamon Mieslahteen. Kuva: Reijo Haukia

”Taiteilijan vapautta saa käyttää. Ei puu tiedä, minkä näköinen viilto kyljessä on”, huikkaa pihkan valutuksesta kurssia pitävä Heli Pirinen IdeaNature Oy:stä.

Paltamon Mieslahdessa on tutkittu pihkan valutusta viime kesästä. Metsäkeskuksen järjestämä koulutus on kerännyt paikalle luonnontuotteista ja erityisesti pihkasta kiinnostuneita metsänomistajia.

Pihkan tehtävä on suojata runkoa vaurioilta. Pihka on antimikrobista, ja sitä hyödynnetään muun muassa kosmetiikassa, lääkevoiteissa ja pesuaineissa. Pihka nopeuttaa esimerkiksi haavojen paranemista. Sen lisääminen eläinten rehuun vähentää joidenkin tutkimusten mukaan antibioottien tarvetta.

Pirisen mukaan tällä hetkellä pihkaa kysytään huomattavasti enemmän kuin sitä on myynnissä. Erityisesti luomusertifioidusta metsistä kerätylle pihkalle olisi kysyntää, koska näin lopputuotekin voisi saada luomumerkinnän.

Pihkapussit kannattaa vaihtaa kolme tai neljä kertaa kesässä. Kuva: Reijo Haukia

Käytännössä runkoon tehdään viiltoja kalanruotokuvion muotoon. Kuori, nila ja jälsi irrotetaan. Keskiviillon alareunaan tehdään taltalla lovi, johon kiinnitetään putki. Putken kautta pihka valuu alla olevaan muovipussiin.

Kun lämpötila nousee yli 15 asteeseen, pihka alkaa valua. Kevät ja alkukesä ovatkin parasta aikaa keruun aloittamiselle. Keruupussit kannattaa Pirisen mukaan vaihtaa noin kerran kuussa säistä riippuen.

Mitä paksumpi runko, sen enemmän pihkaa erittyy. Paras ajankohta aloittaa valutus on muutamaa vuotta ennen suunniteltua päätehakkuuta.

”Vähintään 20 senttiä halkaisijaa pitäisi olla. Pienemmistäkin toki saa, mutta saanto ei vaan ole niin hyvä”, Pirinen kertoo.

Heli Pirinen ohjeistaa juoksutusviiltojen tekoon. Viillot tehdään niin, että kuori, nila ja jälsi irrotetaan, joten puuaine ei vaurioidu. Pirinen ei omissa tutkimuksissaan ole havainnut valutuksella olevan vaikutusta puiden kasvuun. Kuva: Reijo Haukia

Pihkan valutuksen ei pitäisi vaikuttaa puun hintaan, koska valutuskuvio ei vaurioita puuainesta. Pirinen neuvoo kurssilaisia kuitenkin sopimaan asiasta puunostajan kanssa, jotta yllätyksiltä vältytään.

Kurssilaisten kokemusten mukaan suhtautuminen pihkan valutukseen on ollut positiivista, vaikka puukaupoilla onkin saanut joskus selittää mistä on kyse.

Pihkan keräämiseen täytyy olla metsänomistajan lupa. Paltamon koeala on vuokrattu metsänomistajalta muutamaksi vuodeksi, minkä jälkeen suunnitelmissa on päätehakkuu.

Pirinen huomauttaa, että maanvuokrakin on lisätuloa metsänomistajalle, vaikkei suuren suuri olekaan.

Puu suojaa itseään antimikrobisella pihkalla. Kuva: Reijo Haukia

Yhdestä puusta saadaan keskimäärin sata grammaa pihkaa. Pihkakilon myyntihinta vaihtelee laadun ja määrän mukaan. Keskimäärin se on kuitenkin noin 50 euroa kilolta.

”Kotimaisesta laadukkaasta pihkasta ollaan kyllä valmiita maksamaan”, Pirinen toteaa.

Puukolla ja taltalla työ on kuitenkin sen verran hidasta, että tuntipalkoille ei ainakaan aloittelija pääse. Hikikin työssä tulee. Pirisen mukaan moottoroidut työvälineet nopeuttavat työtä, mutta liian syviä viiltoja täytyy varoa.

Kuopiosta kurssille tulleelle Janne Suhoselle luonnontuotteet ovat enemmänkin harrastus. Pihkavoidetta on syntynyt omaan käyttöön aikaisemminkin.

”Nyt kun täältä on saanut oppia, niin muutama valutuspaikka olisi omaan metsään tulossa”, hän kertoo

Lue myös:

Kuusenkerkkien kysyntä kasvaa – "Väliportaaseen tarvitaan lisää toimijoita, jotta luonnontuotteita pystytään hyödyntämään paremmin"

Pihkan valutusta voi tehostaa eteeni- ja metyyli­jasmonaattipohjaisilla liuoksilla, joita sivellään valutuskuvioon.Liuoksen voi tehdä itse alkoholista ja mädäntyvistä hedelmistä tai jasmiinin­kukista. Myös kaupallisia aineita on saatavilla.Sively kannattaa tehdä viileällä säällä esimerkiksi pilvisenä päivänä tai yöllä.Vaikutus perustuu samoihin aineisiin kuin silloin kun puu suojautuu tuhohyönteisiltä. Puu luulee hyönteisten hyökänneen, joten suojaavan pihkan eritys kiihtyy