Pohjoinen mäntymetsä uudistuu ilman avohakkuita

ENONTEKIÖ (MT)

Lapin metsäkeskusalueella luontainen uudistaminen on huomattavasti yleisempää kuin muualla maassa.

Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan Lapissa tehtiin vuonna 2011 uudistus- eli päätehakkuita vajaat 20 000 hehtaaria. Siitä noin 7 000 hehtaaria hakattiin siemen- tai suojuspuuasentoon, jossa jäljelle jäävät puut siementävät uuden taimikon eikä metsää ei tarvitse erikseen viljellä.

Koko Suomen talousmetsistä uudistetaan luontaisesti noin 14 prosenttia.

Enontekiön yhteismetsä hakkaa valtaosan päätehakkuukypsistä metsistään siemenpuuasentoon.

”Kylvö olisi hyvä menetelmä, mutta siementä ei ole saatavilla”, yhteismetsän toiminnanjohtaja Manu Mäkinen sanoo.

Istutus taas on kallista, eikä lämpösumma tahdo riittää kemeratukiin.

Männyn luontainen uudistaminen onnistuu parhaiten karuilla kasvupaikoilla, jossa maa läpäisee hyvin vettä.

Enontekiöllä, jossa hyvät siemenvuodet ovat harvassa, siemenpuita jätetään 50–100 runkoa hehtaarille.

”Jos jätetään liian tiheäksi, valoa ei riitä taimille”, Mäkinen toteaa.

Lapissa hyviä siemenvuosia on Mäkisen mukaan vain 12–14 vuoden välein, joten hakkuita on vaikea ajoittaa.

”Vaikka käpysato olisi hyvä, seuraavankin kesän täytyy olla lämmin, jotta siemen kypsyy”, Mäkinen kertoo.

Vaihtelevista siemenvuosista seuraa, että kuviolla on monen ikäisiä taimia.

Kylmyys ja sienitaudit verottavat taimikon kehitystä pohjoisessa.

”Kun taimi on kasvanut lumipeitettä korkeammaksi, kriittisin vaihe on ohi”, Mäkinen valottaa.

Pohjoisessa pahin vitsaus on männyn talvihome. Sen rihmasto leviää lumen alla ja tappaa neulastoa. Jos latvaa on lumen yläpuolella tarpeeksi, taimi selviää.

Muita taudinaiheuttajia on muun muassa tervasroso, joka tuhoaa männyn nilaa ja katkaisee lopulta ainevirtaukset.

Hirvi napsii Enontekiölläkin nuoria männynoksia, mutta yhtä paha riesa se ei ole kuin etelässä.

”Porot tuhoavat jonkin verran pieniä taimia kaivaessaan lumen alta jäkälää”, Mäkinen kertoo.

”Toisaalta porot pitävät myös muun aluskasvillisuuden sekä heinikon ja koivunvesakon kurissa, joten on niistä hyötyäkin”, hän lisää diplomaattisesti.

Käsivarren Lapissa metsätalous ei ole malttamattoman ihmisen hommaa. Kiertoaika voi olla jopa kaksisataa vuotta.

Siemenpuuhakkuun jälkeen maa muokataan, Enontekiöllä tavallisesti äestämällä.

Siemenpuut poistetaan, kun taimikko on vakiintunut noin 1,5-metriseksi. Taimikolla menee helposti 20 vuotta ennen kuin se on yltänyt yli miehen mittaiseksi.

Seuraava toimenpide on yleensä taimikonhoito.

”Väljennyshakkuita tehdään tarvittaessa, mutta suurimmaksi osaksi männiköitä ei ole harvennettu lainkaan ennen päätehakkuuta”, Mäkinen kertoo.

Pohjoisen tiheäsyiset ja lyhyehköt siemenpuut eivät ole yhtä alttiita kaatumaan tuulessa kuin etelän nopeakasvuiset puut.

Kuusen luontainen pohjoisraja kulkee Enontekiön yhteismetsän Taipaleen palstan tienoilla Hetan eteläpuolella.

Kynttilämalliset puut ovat lyhyitä ja oksikkaita. Niitä jätetään hakkuissa riistan iloksi.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF