Valkoposkihanhet tankkaavat nurmisadon, häirintälupien haku ruuhkautui

Lintutyöryhmä kertoi maanantaina valkoposkihanhien aiheuttamista ongelmista maakunnan kansanedustajille. Kuva: Lari Lievonen

Keski-Karjalassa levähtää tällä hetkellä 10 000 – 15 000 valkoposkihanhea. Kuva: Lari Lievonen

Keski-Karjalassa viljelijät odottavat yhä kuumeisesti lupia valkoposkihanhien häirintään. Arktinen muutto on parhaillaan käynnissä ja linnut syövät nurmi­satoja.

Ensimmäiset lupa-anomukset on lähetetty Varsinais-Suomen elykeskukseen helmikuussa. Luvanhaku on keskitetty yhteen elykeskukseen paikallisen päätöksenteon sijaan.

Pohjois-Karjalan elykeskus on hankkinut pelloille muun muassa heliumilla täytettäviä kiilteleviä kaasupalloja karkottamaan hanhia.

”Jotkut viljelijät ovat laittaneet pellolle omia pelättimiä. Niihin linnut tuntuvat tottuvan muutamassa päivässä”, kertoo tohmajärveläinen maanviljelijä Heikki Raerinne.

Valkoposkihanhikanta on kasvussa ja niiden muuttoreitti pesimään arktisille alueille on siirtynyt kulkemaan osittain Suomen kautta.

Muuttomatkallaan hanhet tankkaavat kasvuun lähteneitä syysviljoja, nurmisatoja ja laitumien nurmia. Keski-Karjalassa ongelma paisui ennätysmittoihin viime vuonna.

Ongelmaa ratkomaan perustettiin lintutyöryhmä viljelijöistä, viranomaisista, lintuharrastajista ja MTK:sta.

”Emme halua hanhien joukkoteurastusta vaan tuoda ongelmaa esiin ja yrittää löytää ratkaisuja”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Raerinne.

Maanantaina työryhmä kertoi ongelmasta maakunnan kansanedustajille. Tilaisuuteen osallistuivat Hannu Hoskonen (kesk.) ja Kari Kulmala (ps.), jotka puolsivat vahvasti hanhien metsästystä ja vaativat lajin siirtoa metsästettävien lajien listalle.

Kulmala oli jo aiemmin ehtinyt tehdä sekä toimenpidealoitteen että kirjallisen kysymyksen koskien valkoposkihanhia ja niiden metsästystä.

”Lintupeltoasetus, jonka mukaan yhden lohkoista pitää olla kauraa, ei ratkaise lintu­ongelmaa täällä hukkakaura-­alueella”, totesivat viljelijät yhteen ääneen.

Pohjois-Karjalan elykeskuksen luonnonsuojeluasiantuntijan Mika Pirisen mielestä paikallisesti on turha taistella hanhien metsästyksen puolesta. On keksittävä muita keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

”Saamieni tietojen mukaan hanhien poistoluvat voisivat tulla kyseeseen korkeintaan 2–5 vuoden kuluttua.”