Valkohäntäpeurakannan kasvu pysäytettiin – seuraavaksi tavoitellaan kannan koon pienentämistä

Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistyksessä ammuttiin eniten valkohäntäpeuroja, yhteensä yli 4 000 yksilöä. Urjalan, Punkalaitumen, Loimaan ja Lempäälän riistanhoitoyhdistyksissä saalismäärä kipusi yli 2 000 yksilöön. Kuva: Jaana Kankaanpää

Uusimman arvion mukaan Suomessa on noin 109 000 valkohäntäpeuraa. Kanta on pienentynyt edellisvuodesta 2,5 prosentilla, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke).

Ennätyssuuri noin 60 500 valkohäntäpeurayksilön saalis pysäytti kahdeksan vuotta jatkuneen kannan nopean kasvun

"Emme ole vielä tavoitteessa, vaikka kanta-arvion mukaan kannan kasvu on taittunut. Tavoitteena on kannan koon pieneneminen, eli tulevalla jahtikaudella tavoitellaan taas ennätyssaalista", sanoo Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen aluetoimiston riistasuunnittelija Jörgen Hermansson. Hän vastaa myös pienten hirvieläinten kannanhoidosta.

Jotta valkohäntäpeurakannan kokoa saataisiin leikattua, olisi ensi kaudella tavoiteltava Luken arvion mukaan noin 60 000–63 000 yksilön saalismäärää.

Metsästäjiltä löytyy kykyä lisätä pyyntipainetta, toteaa Hermansson. Edelleen suurin osa eläimistä ammutaan kyttäämällä, vaikka ajavilla koirilla metsästämisen suosio kasvaa koko ajan.

"Viime kaudella Varsinais-Suomessa ei saatu yhtään lunta kyttäämisen avuksi, ei edes pakkasyötä, ja siitä huolimatta saalis oli ennätyssuuri."

Kannan kasvun taittuminen on koko maan trendi, paikallisia kasvualueita löytyy silti yhä eri riistanhoitoyhdistyksistä.

Suurimmat valkohäntäpeuratiheydet ovat Satakunnan, Pohjois- ja Etelä-Hämeen sekä Varsinais-Suomen riistakeskusten raja-alueella. Laajalti tiheydet ovat yli 40, paikoin jopa 70 yksilöä tuhannella hehtaarilla.

Riistakeskuksen aluetoimistoilla ja riistanhoitoyhdistyksillä on tärkeä rooli oman alueen kanta-arvion analysoinnissa ja verotussuunnittelussa, painottaa Hermansson.

Hän sanoo, että pyyntilupamääriä on anottu aiempina vuosina riittävästi, ne eivät ole olleet rajoittava tekijä. "Kantaa pienentävä leikkaus tehdään saalismääriä kasvattamalla."

Kannan kokoon vaikutetaan voimakkaimmin naarasverotusta lisäämällä. Kun valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu alkoi noin viisi vuotta sitten, alkoi myös neuvontatyö muun muassa juuri naarasverotuksen lisäämisen puolesta.

Luken kanta-arvion mukaan valkohäntäpeurakannan tuottoprosentti on noin 60. Aikuisissa valkohäntäpeuroissa arvioidaan olevan noin 1,2 naarasta yhtä urosta kohden.

Muu kuin metsästyspoistuma verottaa vuosittain eläinmäärää keskimäärin kuudella prosentilla.

Hermansson vakuuttaa, että suurin osa metsästysseuroista on sitoutunut kannan koon leikkaamiseen.

"Vielä on toki joitain seuroja, joissa toimintakulttuuri on sellainen, että jahti ei edistä saalismäärän kasvatusta tai voimakasta naarasverotusta. Mutta en ole huolissani, vaan uskon, että muutosta tapahtuu."

Luke julkaisi nyt kolmatta kertaa kanta-arvioraportin. Kannan koon arvioinnissa otetaan huomioon vasatuotto, vuotuinen saalismäärä, saaliin ikä- ja sukupuolijakauma sekä peurakolareista ja suurpedoista johtuva poistuma.

Mitä pitemmälle kannanhoito kehittyy ja edistyy, sitä enemmän korostuu tarve saada tarkkaa tietoa valkohäntäpeurakannasta, sanoo Hermansson.

Hän nimeää kanta-arvion heikoimmaksi lenkiksi metsästäjien arvion jäävän kannan koosta. Kolaritilasto taas on tärkein tietolähde, kun arvioidaan jonkun alueen peuramäärää. Peurakolareiden määrä ja kannan koko seuraavat tiiviisti toisiaan.