Nuoria metsiä hakataan paljaaksi uuden lain myötä
Nuoren puuston hakkuusta saatu puukauppatulo saattaa pahimmassa tapauksessa huveta veroihin sekä korjuu- ja uudistuskustannuksiin. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän avohakkuut ovat yleistyneet uuden metsälain tultua voimaan tämän vuoden alussa.
Edellinen, vuoisen 1997–2013 metsälaki kielsi kasvatusmetsän päätehakkuut kokonaan, poisluettuna vajaatuottoiset kohteet, jotka voitiin uudistaa.
”Metsävarakuvioihin kohdentunut kasvatusmetsän päätehakkuuala on valtakunnallisesti 10 411 hehtaaria. Metsävaratieto käsittää kaksi kolmasosaa yksityismaiden pinta-alasta”, kertoo metsävara-asiantuntija Juha Inkilä Suomen metsäkeskuksesta.
Kasvatusmetsän avohakkuiden tilastokärjessä ovat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa.
Paljaaksi hakattujen kuvioiden keskikoko on noin yksi hehtaari.
Lapissa kasvatusmetsän päätehakkuita on tehty tänä vuonna lähes 300 hehtaaria. Tähän määrään mahtuu sekä vajaatuottoisia että hyväkasvuisia metsiä.
”Maanomistaja saa uudistaa metsänsä silloin kun parhaaksi näkee, ja näin on tehtykin. Arviolta vajaa puolet näistä kohteista on kehityskelpoisia kasvatusmetsiä”, johtava esittelijä Tommi Lohi Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksiköstä sanoo.
Lohi huomauttaa, että metsätalouden näkökulmasta hyväkasvuisen kasvatusmetsän uudistushakkuu ei ole järkevää, vaikka laki sen mahdollistaakin.
”Metsänomistaja voi kuitenkin päästä vaikean taloudellisen tilanteen yli nuoren metsän paljaaksihakkuulla. Tästä näkökulmasta ratkaisu on täysin ymmärrettävä.”
Uusi ja yllättäväkin trendi on, että parhaassa kasvussa olevaa puustoa parturoidaan sileäksi metsätilan hankkimisen jälkeen; tarkoituksena on kompensoida tällä toimenpiteellä tilan ostohintaa.
”Kun metsätila siirtyy ulkopuoliselle, hakkuu voi olla melko raakaa. Sodankylässäkin päätehakkuita on tehty muutamilla omistajaa vaihtaneilla tiloilla”, aluevastaava Pekka Kasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä sanoo.
Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukainen uudistamisen tuki on poistumassa vajaatuottoisilta kohteilta näillä näkymin kesäkuun lopussa 2015.
Maanomistajien kiire vajaatuottoisten ja tukikelpoisten kohteiden uudistamisessa näkyy piikkinä päätehakkuiden kokonaismäärässä.
Mikäli maanomistaja haluaa hyödyntää uudistamistukea, on tukihakemukset jätettävä lakiehdotuksen mukaan Metsäkeskukselle viimeistään maaliskuun 20. päivänä 2015.
Tukipäätökset tehdään kesäkuun loppuun mennessä.
”Puukaupat täytyy olla tehtynä tai hankintahakkuu aloitettuna, jotta kantoraha-arvo pystytään määrittämään”, Lohi sanoo.
Hyväkasvuisten kasvatusmetsien uudistamiseen tukea ei ole myönnetty, koska uudistamisen tuki on tarkoitettu vähäpuustoisten tai vähäarvoista puustoa kasvavien metsien uudistamiseen.
Jos uudistamisen tuki loppuu, uudistushakkuiden määrä todennäköisesti laskee varsinkin Lapissa.
”Uudistushakkuut kohdentuvat jatkossa entistä enemmän hyväpuustoisiin uudistuskypsiin metsiin. Osa vajaatuottoisista metsistä jää käsittelyn ulkopuolelle, koska kantorahatulo ei riitä aina kattamaan uudistamisen kustannuksia”, Lohi arvioi.
Lapissa hakkuutavoissa tapahtunee jatkossa siirtymää avohakkuista luontaiseen uudistamiseen sekä jossain määrin eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuumahdollisuuksien etsimiseen.
Samalla, kun uusi metsälaki väljensi hakkuiden rajoitteita, ovat Metsäkeskuksen resurssit muun muassa metsän uudistamisen valvontaan heikkenemässä valtion säästötalkoiden takia.
Varteenotettava huolenaihe on metsän uudistaminen, joka saattaa jäädä kasvatusmetsänsä paljaaksi hakanneelta maanomistajalta – ja valvonnan puutteessa monilta muiltakin – ehkä tekemättä.
Uudistamisvelvoitteen laiminlyönnit tulevat Lohen mukaan todennäköisesti lisääntymään jatkossa.
”Vähäpuustoisissa kohteissa kemeratuella on ollut todella suuri merkitys uudistamisvelvoitteen täyttämisessä.”
Taimikon perustamisesta ei tarvitse enää tehdä ilmoitusta Metsäkeskukselle. Tämä ei vapauta maanomistajaa uudistamisvelvoitteesta.
”Uudistamisvelvoite syntyy, kun hakkuuaukon koko ylittää 0,3 hehtaaria tai mikäli metsä on harvennettu liian harvaksi. Kasvatushakkuun jälkeen metsikön runkoluvun tai pohjapinta-alan pitää täyttää lain vaatimukset”, Lohi sanoo.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
