Sahateollisuus ry hämmästelee Metsä Groupin sahahanketta Raumalle: "Miten sahateollisuuden tuotoilla pystyy rahoittamaan 200 miljoonan euron suurinvestoinnin?"

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää Metsä Groupin suunnitelmaa Suomen suurimmasta sahasta Raumalle reippaasti ylimitoitettuna toimialan kannattavuus- ja markkinanäkymiin nähden. Kuva: Petteri Kivimäki

Itsenäisiä sahayrityksiä edustava Sahateollisuus ry hämmästelee Metsä Groupin viime viikolla julkistamaa suurta sahahanketta.

Metsä Group kertoi suunnittelevansa Raumalle Suomen suurinta sahaa, jonka kapasiteetti olisi 750 000 kuutiometriä sahatavaraa. Tukkia se käyttäisi vuosittain noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Investoinnin arvioidaan maksavan 200 miljoonaa euroa.

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää suunnitelmaa reippaasti ylimitoitettuna toimialan kannattavuus- ja markkinanäkymiin nähden.

”Ihmettelemme myös, miten sahateollisuuden tuotoilla pystyy rahoittamaan 200 miljoonan euron suurinvestoinnin?”

Merivuori huomauttaa, että länsirannikolla on jo nyt sadan kilomerin matkalla viisi suurta sahaa kilpailemassa samoista raaka-aineista ja markkinoista.

"Jättisahan myötä kilpailu karkaisi käsistä”, Merivuori arvioi Sahateollisuus ry:n tiedotteessa.

Metsä Groupin suursahahanke Raumalla on Merivuoren mukaan hyvä esimerkki siitä, kuinka suuret metsäteollisuuskonsernit hyötyvät yritystuista, joita itsenäiselle sahateollisuudelle ei jaeta.

"Yritystukien turvin konsernien sahateollisuus pystyy investoimaan reippaammin, kuten viime perjantaina julkistettu valtava sahahanke kertoo."

Merivuori viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvitykseen, jonka mukaan erityisesti päästökauppakompensaation ja energiaverojen palautukset ovat kilpailullisesti haitallisia.

"Selluteollisuuden suurvoittojen ja yritystukien turvin pönkitetään nyt sahateollisuuden kapasiteetin kasvattamista ja vääristetään kilpailua", Merivuori pelkää.

Sahateollisuuden kannattavuuden perusongelmiin ei hänen mukaansa puututa huolimatta siitä, että sahojen kriittinen merkitys metsäteollisuuden arvoketjussa ja hiiltä sitovien tuotteiden tuotannossa on kiistaton.

Itsenäiset sahayritykset ovat pitkään arvostelleet, että Suomessa puumarkkina on kehittynyt suuntaan, jossa sekä kuitupuun että tukin hankintaa ohjaa ainoastaan selluteollisuuden liiketoimintalogiikka.

Se tarkoittaa, että tuloksensa pääosin sellutehtailla tekevät suuret metsäyhtiöt ovat valmiit maksamaan sahateollisuuden raaka-aineena käyttämästä tukista ylihintaa, jotta pystyvät pitämään sellun raaka-aineena käytettävän kuitupuun hinnan kurissa.

"Puutavaralajien hintasuhteet ovat vääristyneet, mikä puolestaan on johtanut saha- ja selluteollisuuden rajuun kannattavuuseroon sahateollisuuden tappioksi", Merivuori sanoo.

Suurten metsäkonsernien, kuten Metsä Groupin, Stora Enson tai UPM:n, tuloksissa sahateollisuuden lukuja ei erikseen kerrota, vaan sahat ovat osa muita liiketoimintoja.

"Sahateollisuus tulee nostaa pörssiyrityksissä omaksi tulos- ja raportointiyksiköksi, jonka kannattavuudelle on asetettava samat tavoitteet kuin yritykselle muutenkin", Merivuori esittää.

Tämä korjaisi hänen mukaansa puumarkkinan vääristymän, sahateollisuuden kannattavuuden ja loisi edellytykset kehittää saha- ja puutuoteteollisuutta terveeltä pohjalta ja vastuullisesti.