Suomen eläinterveysmaailman huippua

Suomen eläintautitilanne on säilynyt edelleen hyvänä, vaikka monet eläintaudit ovat levinneet Euroopassa.

"Tilanne tarttuvien tautien ehkäisyn osalta on edelleen maailman huippua. Meillä on paljon puolustettavaa", kehuu Eläinten terveys ETT ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan hyvä tilanne on saavutettu monen tekijän yhteisvaikutuksella.

Ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty huomiota jo vuosikymmeniä yhteistyössä elinkeinon ja viranomaisten välillä. Kansallista salmonellavalvontaohjelmaa on toteutettu naudoilla, sioilla ja siipikarjalla jo ennen EU-jäsenyyttä.

Myös vapaaehtoisella terveydenhuollolla on pitkät perinteet.

Elinkeino on ottanut vahvan roolin eläintuontien tautiriskin hallinnassa sen jälkeen, kun Suomi liittyi EU:hun ja vapaan liikkuvuuden vaatimus vähensi mahdollisuuksia hallita tuonnin riskejä lainsäädännöllä, Evirasta kerrotaan.

Sikatiloista lähes kaikki kuuluvat vapaaehtoisesti terveydenhuollon tietojärjestelmään Sikavaan. Nautatilojen vastaavaan Nasevaan kuuluu yli 60 prosenttia tiloista, mutta runsaat 90 prosenttia yli sadan eläimen tiloista.

Seurantaohjelmien ansiosta tautitapauksiin pystytään puuttumaan erittäin nopeasti.

"Tänä vuonna löytyi esimerkiksi yksi porsasyskätapaus, mutta se ei ehtinyt levitä tilalta mihinkään", Kortesniemi kehuu.

Sikapuolella tautitilanne on muutenkin erittäin hyvä. Yksi osoitus siitä on, että sikainfluenssarokotteita tarvitaan vain muutamalla tilalla. Monessa maassa niiden käyttö on rutiinia.

Hankaluuksia aiheuttavat nyt lähinnä tuotantoketjun ruuhkatilanteet ja jatkuva täyttö. Ne voivat lisätä hännänpurentaa tai nostaa oireita, joita muuten ei esiintyisi, Kortesniemi kertoo.

Sikapuolen suurimmat uhat ovat lähimaissa esiintyvät taudit, kuten Virossa riehuva afrikkalainen sikarutto (ASF), ja Tanskassa esiintyvä PRRS.

Näiden vuoksi tilojen oman tautisuojauksen merkitys kasvaa koko ajan.

Siipikarjapuolella yksi uusi haaste on harrastesiipikarjojen huima yleistyminen, arvioiden mukaan jopa 20-kertaistuminen.

"Kaikilla ei ole tietoa siipikarjan pidosta eikä tautiriskejä tunneta", Kortesniemi sanoo.

Harrastesiipikarjoissa esimerkiksi hengitystietulehduksia aiheuttavat virukset ovat todennäköisesti levinneet melko laajalle. Uusi tauti niissä on Mycoplasma gallisepticum, joka on iso vaara tuotantotiloille.

Eviran mukaan tautiriskiä lisäävät elävien harrastelintujen laittomat tuonnit ulkomailta. Desinfioitujen munien tuonti on huomattavasti pienempi riski kuin poikasten tuonti.

Lihasiipikarjapuolella haaste on riippuvuus tuotantobroilerien ulkomailta tuotavista vanhemmista.

Esimerkiksi kolibasilloosi havaittiin ensimmäiseksi Suomessa osittain siksi, että täällä ei käytetä rutiinisti antibiootteja, Kortesniemi kertoo.

Tuotantopolven broilereilla on tarvittu antibioottihoitoa viimeksi vuonna 2008.

Nautojen terveystilanteen säilyttämiseksi luodaan parhaillaan yhtenäistä toimintatapaa kaikkeen eläinliikenteeseen. Tavoitteena on yhtä hallittu tilanne kuin sikapuolella.

Hankalin vastustettava on Mycoplasma bovis, jota on todettu yhteensä 50 tilalla. Ala pitää ETT:n kautta yllä taudin vastustusohjelmaa. Tavoitteena on yrittää estää salakavala leviäminen oireettomien eläinten mukana, mikä vaatii pitkäaikaista seurantaa.

"Mitä enemmän tietoa saadaan kokoon, sitä turvallisemmin eläinkauppaa pystytään tekemään", Kortesniemi toteaa.

Evira on tyytyväinen, että Suomi on säilynyt vapaana useista nautojen merkittävistä virus- ja bakteeritaudeista.

Lampailla rakkulaista ihottumaa aiheuttava orf-virus on levinnyt laajalti ympäri maata ja vaikuttaa muun muassa eläinkauppaan. Orf voi tarttua myös ihmiseen.

Muuten lampaiden terveystilanne ei ole muuttunut.

Porojen terveydentila on Eviran mukaan pysynyt viime vuosina melko hyvänä.

Terhi Torikka

Avaa artikkelin PDF