Kansanedustajat eri mieltä siitä, käynnistyykö sudenmetsästys Suomessa EU-parlamentin eilisestä päätöksestä huolimatta
Parlamentin päätös ei muuta suoraan kansallista lainsäädäntöä, mutta se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden arvioida ja kehittää susikannan hallintaa paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla.
Eduskunta tulee äänestämään metsästyslain muutosesityksistä jo ensi viikolla. Kuva: Markku VuorikariEU-parlamentti hyväksyi torstaina luontodirektiivin muutoksen, jossa suden suojelustatusta lievennettiin. Päätöksen myötä sudelle voidaan säätää erillinen metsästysaika.
Susi säilyy kuitenkin suojeltuna lajina EU-tasolla. Suden metsästys ei saa jatkossakaan olla ristiriidassa suotuisan suojelutason säilyttämisen kanssa.
Eduskunta tulee äänestämään metsästyslain muutosesityksistä ensi viikolla.
Keskusta jätti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnassa vastalauseen mietintöön hallituksen suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevasta esityksestä.
Keskustalaiset kansanedustajat katsovat, että muutos antoi vahvemman selkänojan tehdä suurpetopolitiikkaan muutoksia myös kansallisesti, mutta sudenmetsästyksen alkaminen tänä vuonna näyttää heistä silti epätodennäköiseltä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaiset jäsenet Anne Kalmari, Eerikki Viljanen ja Olga Oinas-Panuma katsovat, että metsästyslain muutosesitys ei tarjoa riittävästi keinoja suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen.
Anne Kalmarin mukaan valiokuntakäsittelyn aikana vahvistui käsitys, että nyt esitetty metsästyslain muutos ei ole alkuunkaan riittävä, jotta kaikkien kolmen suurpedon karhun, ilveksien ja suden kannanhoidollinen metsästys voitaisiin aloittaa Suomessa.
”Tilanne on kohtuuton susijahdin siirtyessä hamaan tulevaisuuteen.”
”Hämmennystä herättää erityisesti se, ettei lakiehdotus sisällä edes suojelutason viitearvoa, jolloin metsästyksen voisi aloittaa. Asiantuntijalausunnot ovat selvästi osoittaneet, että suojelutason viitearvon määrittäminen lain tasoisesti on keskeinen edellytys, jotta kannanhoidollista metsästystä voidaan harjoittaa. Jos lainsäädäntö osoittautuu edelleen riittämättömäksi, on todennäköistä, ettei suurpetojen kannanhoidollinen metsästys koko maassa mahdollistu minkään lajin osalta tämän hallituskauden aikana. Tämä on Orpon hallitukselta suuri epäonnistuminen”, Viljanen arvioi tiedotteessa.
”Hallituksen päättämättömyyden vuoksi petovahingot jatkavat kasvuaan ja maaseudun ihmisten turvallisuus heikkenee. Elinkeinon harjoittaminen ja kotieläinten laiduntaminen tulee mahdollistaa poistamalla petoja siellä missä ne ovat ongelma. Tilanne on kohtuuton susijahdin siirtyessä hamaan tulevaisuuteen”, Oinas-Panuma toteaa.
”Sudenmetsästys muuttuu radikaalisti.”
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) suhtautuu asiaan luottavaisemmin.
”Sudenmetsästys muuttuu radikaalisti, ja sutta voidaan jatkossa metsästää käytännössä samaan tapaan kuin Virossa, missä susi on jo nyt samassa liitteessä kuin jatkossa kaikissa maissa”, Simula kuvaa muutoksia tiedotteessaan.
Simulan mukaan jatkossa suden ympärivuotinen rauhoitus puretaan, eikä lupaharkinnassa tarvitse ottaa huomioon esimerkiksi sitä, vaikuttaako luvan antaminen suotuisan suojelutason säilyttämiseen tai saavuttamiseen. Lupaa myönnettäessä ei niin ikään tarvitse selvittää, voisiko olla muuta tyydyttävää ratkaisua metsästyksen sijaan.
Maa- ja metsätalousvaliokunta edellyttää, että liitesiirron vaatimat muutokset tuodaan eduskunnalle heti syksyn 2025 alussa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat








