FSC Suomi Ylä-Lapin puukauppahäiriöstä: ”Pitäisi todistaa, että kiistoja ei ole”
Metsä Group uskoo, että puukauppa voi jatkua siirtymäajan jälkeen normaalisti, jos voidaan todeta, että metsätalous ei uhkaa poronhoitoa ja sitä kautta saamelaiskulttuuria.
Puukauppa on hyytynyt koko Ylä-Lapissa saamelaisten kotiseutualueella puunostajien varovaisuuden takia. Kuva: Juha TanhuaFSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen ei ota kantaa, ovatko kansainvälisen FSC:n julkaiseman Suomea koskevan riskinarvioraportin seuraukset kohtuullisia.
FSC:hen sitoutuneet puunostajat ovat metsänomistajien mukaan toistaiseksi lopettaneet puun hankkimisen saamelaisten kotiseutualueilta.
”Tilanne on todella hankala erityisesti maanomistajille”, Kostilainen myöntää.
Myös muille osapuolille tilanne on hankala, sillä vielä on epävarmaa, miten tilanne ratkaistaan. Kostilainen painottaa, että on kuitenkin puunostajien asia päättää, mistä ja millä ehdoilla he hankkivat puunsa.
Riskinarvioraportin on laatinut ulkopuolinen konsultti. FSC Suomen mukaan selvitystyön yhteydessä on kuultu ”kiistojen osapuolia ja ulkopuolisia asiantuntijoita”.
”Alueelta on raportoitu kiistatilanteita. Jotta voitaisiin todistaa, että mitään riskiä ei ole, pitäisi todistaa, että kiistoja ei ole.”
Kostilaisen mukaan kansainvälisessä mediassa on ollut useita artikkeleja metsäkiistoista Ylä-Lapissa. Se riittää perusteeksi, että riski on olemassa.
Kostilainen pitää kuitenkin todennäköisenä, että metsätalous jatkuu saamelaisten kotiseutualueella. Hänen mukaansa niin sanotut IFL-alueet pysynevät FSC-puunostajien hankinta-alueen ulkopuolella, mutta alueiden rajauksia saatetaan vielä tarkistaa riskinarviointityön päivityksen yhteydessä.
FSC julkaisi riskinarvioraportin marraskuussa. Yhtiöillä on kuuden kuukauden siirtymäaika sen käyttöönotossa eli siirtymäaika päättyy toukokuussa. Sen jälkeen kontrolloidun puun kaupassa tulee toteuttaa riskinarvioinnin edellyttämiä riskinhallintatoimenpiteitä.
Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Jussi Ripatti uskoo, että puukauppa voi jatkua siirtymäajan jälkeen normaalisti, jos voidaan todeta, että metsätalous ei uhkaa poronhoitoa ja sitä kautta saamelaiskulttuuria.
Ripatin mukaan Ylä-Lapissa täytyy yhteisesti katsoa keinot toimia siten, ettei saamelaiskulttuuria uhata.
”Tilannetta edesauttaisi, jos Saamelaiskäräjät virallisena saamelaisten edustajana toisi kantansa selkeästi esiin.”
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kommentoi tilannetta väitetyistä kiistoista yksityismailla MT:lle lyhytsanaisesti sähköpostitse: "Saamelaiskäräjät on osallistunut vain niin kutsuttujen valtion mailla tapahtuvien metsänhakkuiden auditointeihin. Näin ollen Saamelaiskäräjät ei ole perehtynyt yksityismailla tai yhteismetsissä tapahtuviin metsänhakkuisiin tai ottanut niihin kantaa."
Lisätty Tiina Sanila-Aikion kommentti 13.2. klo 12.42.
Lue myös: FSC:n löyhät väitteet synnyttivät metsäkiistan – "Täällä ollaan eletty pitkään sovussa rinnakkain"
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
