Jokamiehenoikeus on pulmallinen, jos metsään perustaa viljelmän – "134 korvasientä katosi, paikalla vain saappaanjäljet"

Korvasieniviljelmään tarvitaan kuoppa ja jätepaperia sieniä houkuttelemaan. Kun sopiva kuoppa on kaivettu, Tiina Lietzén kaataa paperit monttuun. Kuva: Pasi Leino

Korvasienen viljely on helppoa, vakuuttaa metsätalousyrittäjä Tiina Lietzén. Hän on kasvattanut ensimmäiset korvasienet kuoppamenetelmän avulla vuonna 1996. Tuolloin hiesupohjaiselle avohakkuualueelle korvasieniä varten kaivettu viljelmä tuotti satoa mainiosti, eivätkä myöhemmätkään korvasienikuopat ole epäonnistuneet.

Tietysti äärimmäinen kuivuus kuihduttaa sienisadon, olipa kyse luontaisesti tai viljellen kasvavista sienistä.

”Jos kevät on äärimmäisen kuiva, sienet kuivahtavat. Liian märkäkään viljelmän paikka ei saisi olla, esimerkiksi notko ei käy.”

Pintamaa kaavitaan pois noin neljä kertaa neljän metrin alueelta. Sen keskelle kaivetaan varsinainen kuoppa. Kuva: Pasi Leino

Ensin viljelmälle on valittava sopiva pieni aukko.

”Hyvä paikka on aurinkoinen, jossa on hiesu-moreenipohja. Kannattaa valita sellainen kohta, jossa tietää korvasieniä muutenkin kasvavan”, Lietzén neuvoo.

Sen jälkeen ryhdytään kaivamaan. Isoa kuoppaa varten tarvitaan kaivinkone. Lietzén on pyytänyt apuun naapurinsa, maatalousyrittäjä Asko Määttäsen kaivinkoneineen. Pienen viljelmän teko onnistuu lapiotyönäkin.

Aluksi Määttänen kaapii pintamaan eli kuntan pois – tällä kertaa noin neljä kertaa neljän metrin alueelta.

”Tämä on tärkeää, koska pintamaassa on kaikenlaisia korvasieni-itiön kilpailijoita. Ne valtaavat kuopan, jos niitä ei oteta pois”, Lietzén sanoo.

Pintamaa kannattaa lykätä pienen matkan päähän viljelmästä. Sen jälkeen kaivetaan keskelle kauhan leveyden mittainen, noin puoli metriä syvä ja 1-2 metrin pituinen kuoppa. Tästä tulee sienten houkutin.

Korvasienikuoppaan tyhjennettävän paperin tulee olla kuivassa tilassa varastoitua. Kuva: Pasi Leino

Kuoppaan Lietzén tyhjentää useita säkillisiä jätepaperia. Sanomalehti soveltuu tarkoitukseen hyvin, kiiltävä aikakauslehtipaperi huonommin. Tällä kertaa sienten ruuaksi päätyy myös pahvia – käytettyjä taimilaatikoita.

Paperien valinnassa tärkeää on, ettei niitä ole aiemmin varastoitu kosteassa tilassa. ”Jos paperiin on kertynyt kosteutta ennakkoon, joku muu lahottaja valtaa sen. Silloin se ei toimi enää korvasienten alustana.”

Kun paperit on levitelty kuoppaan, Lietzén kastelee ne varmuuden vuoksi, sillä kevät on ollut kovin kuiva. Tämän jälkeen Määttänen täyttää kuopan samalla maa-aineksella, jota aiemmin siitä kaivettiin pois.

Sitten on jäljellä viimeinen vaihe. Kuopan ympärille vedetään kauhalla viiltoja pintamaahan. Nämä ovat niitä kohtia, joihin sienet ensi vuonna alkavat kasvaa. ”Sienet eivät koskaan kasva itse kuopan kohdalle vaan sen reunoille.”

Ensi keväänä kuopan laitamille pitäisi putkahdella korvasieniä. Kuva: Pasi Leino

Ennen juhannusta kaivettu kuoppa alkaa tuottaa satoa seuraavana keväänä. Sieniä kasvaa kuopan alueella 2–3 vuoden ajan.

Jos viljelmä ei sijaitse välittömässä pihapiirissä, pulmaksi voi koitua jokamiehenoikeus. Satunnainen sienestäjä saattaa korjata sadon metsästä.

”Minua on neuvottu laittamaan kyltti, jossa kerrotaan, että kyseessä on viljelmä”, Lietzén sanoo.

Toinen kysymys on, estääkö kyltti sienten keruuta. ”Jokamiehenoikeutta pitäisi voida rajoittaa tällaisella viljelyalueella. Tällä hetkellä siihen ei ole keinoja.”

Lietzén tietää tapauksia, että huolella perustetun viljelmän sato on kadonnut ulkopuolisen sienikoriin. Se harmittaa, kun sienten kasvatuksessa on nähty iso vaiva.

"Sellainenkin tapaus on sattunut, että 134 viljeltyä korvasientä katosi. Kun viljelijä meni keräämään satoa, paikalla oli enää pelkät saappaanjäljet."