Talvileimikoita siirtyy etelässä ensi vuoteen
Korjuujälki on urakoitsijan käyntikortti. Hakkuukoneen kuljettaja Jarkko Lehtonen toivottaa metsänomistajat tervetulleiksi seuraamaan työn etenemistä. ”Moton koppiin voi tulla vaikka eväiden kanssa.” Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHAUSJÄRVI (MT)
Puuta korjataan metsistä täyttä häkää.
”Yrittäjien kalenteri on leimikoista turvoksissa”, korjuu- ja kuljetussuunnittelija Ari Kinnunen UPM:ltä kuvailee.
Vuoden 2011 lopussa tuhoa jäytänyt Tapani-myrsky heijastuu vieläkin puunkorjuuseen, sillä viime talvena konekalustoa jouduttiin siirtämään tuhoaluille.
”Viime talven kauppoja seisoo edelleen”, metsäasiakasvastaava eli puunostaja Jari Marttila UPM:ltä vahvistaa. Marttila kiittelee kuitenkin metsänomistajia, joilta on riittänyt ymmärrystä korjuun siirtymiselle.
Hyvistä hiihtokeleistä huolimatta korjuuolot eivät ole nytkään Etelä-Suomessa parhaat mahdolliset. Lumikerros tuli ennen maan routaantumista.
”Jos pakkaskausi jää lyhyeksi niin kuin näyttää käyvän, leimikoita siirtyy seuraavalle talvelle väkisin”, Kinnunen harmittelee.
Kinnunen painottaa hyvän korjuujäljen merkitystä.
”Hyvin toteutetulla korjuulla ostetaan uutta puuta.”
Harvennuksissa jäljelle jäävien puiden ja juuristojen kolhiintumista estetään ajourien havutuksella. Ennakkoraivaus parantaa näkyvyyttä ja helpottaa siten hakkuukoneen kuljettajan työtä.
Hakkuuta haittaava alikasvos raivataan jo edeltävänä kesänä. Talvella tehty raivaus jättäisi turhan korkeat kannot ja esimerkiksi jaloja lehtipuita olisi vaikea tunnistaa.
Marttilan mukaan UPM:n kanssa sopimuksella toimivat korjuu-urakoitsijat valikoituvat nimenomaan korjuujäljen perusteella. Myös metsänomistajat tapaavat suositella hyvää jälkeä tekevää konekuskia naapurilleen.
Pellon takana puuta puskevalle metsäkuviolle Hausjärven Lavinnolla ei olisi isoilla koneilla mitään asiaa kesällä.
Ajoreittiä kuusikon ensiharvennusleimikolle on nytkin jouduttu valmistelemaan.
”Tammikuun alussa ajokone kävi tamppaamassa lunta, jotta tie leimikolle jäätyisi kantavaksi”, Marttila kertoo.
Korkea saappaanvarsi tulee tarpeeseen ojaa ylittäessä. Ylityskohta täytyy vielä tukkia parilla kuitupuupöllillä.
Pehmeimpiä kohtia metsätiellä on vahvistettu ”koivuhavutuksella”. Koivun latvaoksat taipuvat ajoneuvojen renkaiden alla ja toimivat katkeilevia havunoksia paremmin.
Marttilan mukaan talvella korjattavasta puusta saa kuutiota kohti muutaman euron vähemmän kuin sulan maan aikaan korjattavasta puusta.
”Metsätien tamppaus ja auraus sekä suuri tarjonta laskevat hintaa.”
Marttilan mukaan menekkiä on kaikille puutavaralajeille, sekä päätehakkuu- että harvennusleimikoille. Tälle talvelle hakkuita ei kuitenkaan enää luvata.
Hausjärven harvennusleimikolta puu päätyy Raumalle, missä siitä tehdään sellua ja paperia.
Rauman paperikone 3:n sulkeminen ei vähennä puun kysyntää Länsi-Suomen alueella, Marttila kertoo. Muita koneita tehostetaan sen verran, ettei kapasiteetti juuri muutu.
Kinnusen mukaan paineet talvella hakkaamiseen lisääntyvät koko ajan. Painotalot vaativat FSC-sertifioitua paperia.
Ympäristöjärjestöjen ajama sertifiointi lisää esimerkiksi lintujen pesimisaikaisia hakkuurajoituksia rehevissä metsissä.
”Tehtaat tarvitsevat silti puuta tasaisesti ympäri vuoden.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
