Ennen kerättiin katumaksua, nyt epämääräistä kiinteistöveroa – saako maalainen vastinetta verolle, jos kunta ei hoida edes tietä?

Taajamissa kunta huolehtii kiinteistönomistajien puolesta muun muassa valaistuksesta, katujen kunnosta ja aurauksesta. Kuva: Hanna Linnove, Juho Leskinen, Jaana Kankaanpää

Jokaisen rakennuksen ja tontin omistajan pitää maksaa kunnalle kiinteistöveroa. Mutta saavatko kiinteistöjen omistajat kunnalta kohtuullisia ja yhdenvertaisia palveluita verorahojensa vastineeksi? Taajamissa kunta huolehtii kaduista, valaistuksesta ja puistoista, mutta haja-asutusalueilla moni kunta on irtautunut teidenkin ylläpidosta.

Kiinteistöveroa ei voi pitää maksuna jostain tietystä suoritteesta, sanoo Kuntaliiton verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell. Eli kiinteistövero ei ole korvamerkittyä rahaa, vaikka se vuonna 1993 korvasikin muun muassa katumaksun, manttaalimaksun ja kiinteistöjen harkintaverotuksen.

"Kiinteistövero on yleiskatteellista veroa, ja yleiskatteellisuus on tärkeä osa kunnallista itsehallintoa. Kunnat käyttävät varat parhaaksi katsomallaan tavalla."

Kunnan päättäjillä on siis liikkumavaraa siinä, miten verorahoja käytetään. Useimmissa kunnan palveluissa ei ole laissa säädettyä minimitasoa, vaan kunta voi itse päättää, millaisia palveluja se järjestää. Vastuu kiertyy siten kuntapäättäjiin eli politiikkaan ja vaaleihin. Haja-asutusalueilta tarvitaan edustajia, jotka pitävät huolen, etteivät maaseudun asiat jää heitteille.

Kiinteistöverot pysyvät joka tapauksessa tapetilla lähivuosina, kun sote-uudistus muuttaa kuntien taloutta. Kiinteistöverojen suhteellinen merkitys kunnan tuloihin kasvaa merkittävästi.