Rakentajien puunnälkä pitää Itävallan clt-tehtaat kiireisinä

Oskar Höher Pohjolassa Stora Enso tunnetaan ennen muuta paperintekijänä, Itävallassa puuteollisuudestaan. Bad St Leonhardin saha on peräisin perheyhtiö Schweighoferilta, jonka Stora Enso osti vuonna 1998. Clt-levyjen valmistus alkoi 2008. Kuva: Viestilehtien arkisto

BAD ST LEONHARD,

ITÄVALTA (MT)

”Voi sanoa, että clt-tehdas varmisti sahan säilymisen”, kertoo myyntijohtaja Gernot Weiss Stora Ensosta.

Eteläisen Itävallan pikkukaupungin asukkaille sahan säilyminen on toivottavaa. Bad St Leonhardissa on 5 000 asukasta. Stora Enson leipää syö noin 250 henkeä.

Kuusisahatavaran myynti alppilaaksosta maailmalle heittelehtii suhdanteiden mukaan. Levytehdas varmistaa vakaan tarpeen viidesosalle sahan 300 000 kuutiometrin vuosituotannosta.

Clt-markkinat kasvoivat Euroopassa viime vuonna 25 prosenttia rakentamisen yleisestä heikkoudesta huolimatta. Stora Enso luottaa menon jatkuvan. Tänä vuonna metsäjätti avasi toisen tehtaan Itävaltaan Ybbsin sahan yhteyteen.

Tuotannosta valtaosa päätyy Itävaltaan ja Saksaan, Italiaan noin viidennes. Ranskan viranomaisilta odotellaan vielä hyväksyntää materiaalille. Kysyntää Itävallassa vauhdittavat eri kaupunkien määräykset puun suosimisesta rakentamisessa.

Keksintönä clt ei ole uusi. Pienet valmistajat ovat myyneet ristiinliimattuja lautalevyjä jo parisenkymmentä vuotta lähinnä pientalorakentamiseen.

Niistä on myös erikoisia sovelluksia liikkeellä: itävaltalainen valmistaja Thoma liittää laudat toisiinsa puutapeilla liiman sijaan. Sillä se tavoittelee varakasta ja luonnollisuutta korostavaa asiakaskuntaa.

Uutta on levyjen läpimurto osaksi puurakentamisen valtavirtaa. Suuryritykset ovat viime vuosina kiinnostuneet sekä materiaalin valmistuksesta että laajamittaisesta käytöstä.

”Myös liimapuun alkutaival 25–30 vuotta sitten oli kivinen. Vasta massatuotanto teki sen salonkikelpoiseksi”, vertaa Stora Enson Itävallan clt-myynnistä vastaava Stefan Rudolf.

”Meillä puhuttiin clt:stä kuusi vuotta ennen lopullista päätöstä tehtaan rakentamisesta”, kertoo konsernin rakentamisratkaisujen johtaja Matti Mikkola.

Suomalaisista metsäyhtiöistä Stora Enson lisäksi Metsä Groupilla on clt-tehdas Saksan Aichachissa.

Tähän asti clt on ollut etenkin pienten ja keskisuurten rakennusyhtiöiden suosiossa, Rudolf kertoo. Suuret eivät ole niin innoissaan, koska niiden omat talotuotantohallit käyvät tarpeettomiksi esivalmistetun clt:n myötä.

Rakentajien joukossakin asenteet muuttuvat. Euroopan suurin konserni Strabag on vastikään päättänyt, että puurakentaminen on tärkeää. Yhtiö on ostanut vuoden aikana Saksasta kaksi alan perheyritystä. Toinen on Metsä Groupin puurakentamisprojektien pitkäaikainen suunnittelukumppani.

Nykyisten puurakennustyömaiden massiivisuudesta käy esimerkkinä Wienin liepeille nouseva kauppakeskus. Sen kattoon upposi 8 000 kuutiometriä clt:tä.

Stora Enso tarjoaa levyjä myös puukerrostaloihin, joista toistaiseksi suurin on Lontooseen noussut kahdeksankerroksinen asuintalo.

Suomessa clt:stä tehdään parhaillaan Metsähallituksen luontokeskusta Espoon Nuuksioon. Stora Ensolle ja rakennusliike SRV:lle on läänitetty kerrostalotontti Helsingin Jätkäsaareen, jonne alkaa ensi vuonna nousta yhdistetty asuin-, toimisto- ja hotellitalo.

Kaikki levyt tuodaan Itävallasta. Suomeen ei kannata tehdä levytehdasta, ennen kuin markkinat ovat olemassa, Mikkola perustelee. Sahan yhteyteen rakennettava clt-tehdas merkitsisi noin 20 miljoonan euron investointia.

”Tarvitsemme referenssikohteita ja teemme niitä. Jätkäsaaren Wood citystä tulee yksi. Ihmiset voivat nähdä siellä mitä etuja puurakentamisesta koituu.”

Clt:tä on haukuttu puun tuhlaamiseksikin. Massiivisiin, kantaviin puuseiniin uppoaa kuutioita enemmän kuin pilari-palkkimenetelmällä tehtyyn puurunkoon. Säästöä rakentajille koituu työmaan nopeudesta.

”Englannin Bridport house oli kuljetuskustannuksista huolimatta edullisempi kuin vastaava betonitalo. Silti meillekin on helppoa työskennellä kannattavasti”, Mikkola toteaa.

Stora Enso suunnittelee kasvattavansa rakentamisen merkitystä liiketoiminnassaan. Viime vuonna yhtiö myi puutuotteita 1,6 miljardilla eurolla, kun koko liikevaihto oli 11 miljardia.

Stora Enson puutuotteiden valmistus kannatti heikosti verrattuna paperin ja kartongin tuotantoon. Valtaosa puutuotteiden liikevaihdosta on perussahatavaraa.

Mikkolan mukaan tarkoitus on siirtyä yhä enemmän jalostamattoman sahatavaran toimittajasta ratkaisujen tarjoajaksi. Tästä kielii konsernin puutuoteteollisuuden uusi nimi building and living, rakentaminen ja asuminen.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF