Tukkien määrä lisääntyy, mutta laatu heikkenee
Sahateollisuuden uusi haaste on tukkisuman rakenteen muutos, sanoo Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja aloittava Pekka Kopra.
Kopra arvioi, että selluteollisuuden puun käytön kasvaessa tarjolle tulee 2–3 miljoonaa kuutiometriä lisää tukkia harvennusmetsistä.
”Meidän pitää miettiä, miten ratkaisemme yhtälön, kun määrä lisääntyy, mutta laatu heikkenee.”
Kysymys ei ole vain laadusta, vaan myös korjuukustannuksista, jotka ovat harvennuksilla korkeammat kuin avohakkuilla.
Kopra huomauttaa, että tälläkään hetkellä ei kaikkea tuotantoa saada myytyä maailmalle.
Tuotantoa joudutaan vähentämään viime vuodesta ennusteen mukaan noin viisi prosenttia.
Itsenäisen sahateollisuuden etujärjestön Suomen Sahat ry:n puheenjohtajaksi Kopra valittiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa viime viikolla.
Hän seuraa tehtävässä Isojoen Saha Oy:n toimitusjohtajaa Esa Hakamäkeä.
Varapuheenjohtajiksi valittiin Jussi Vaara, Veljekset Vaara Oy:stä ja Harri Huhtamaa, Luvian Saha Oy:stä.
Suomen Sahat sai tänä syksynä valmiiksi uuden strategian, joka on ohjenuorana uudelle hallitukselle, työvaliokunnalle ja puheenjohtajalle.
”Lähdemme kannattavuuden parannustalkoisiin”, Kopra tiivistää.
Raaka-aineen saatavuus ja puukaupan toimivuus ovat hänen mukaansa isoja asioita, joihin liittyy leimikkorakenteen muutos harvennusten osuuden kasvaessa.
Bioenergian käyttö on kehittynyt sahateollisuuden kannalta ikävään suuntaan. Kopra pitää huolestuttavana, että bioenergian käyttö laskee tänä vuonna, eikä ensi vuosi näytä paremmalta.
”Bioenergian lisäämiseen pitäisi löytää uusia lääkkeitä. Muuten jäämme valtiovallan asettamista tavoitteista kauas jälkeen.”
Suomalaisilla sahoilla on menossa Kopran mukaan nyt vaisu jakso.
”Mäntymarkkinoiden vaikeudet ovat päällimmäisenä ja männyn sahausta moni on pyrkinyt vähentämään tai ainakin siirtämään.”
Suomalaisen mäntysahatavaran päävientialueen muodostavat Pohjois-Afrikan maat.
”Rahaa siellä on nyt vähemmän käytettävissä ja valuutan liikkeitä rajoitetaan. Samaan aikaan ruotsalaiset kilpailijat ovat olleet erittäin aggressiivisia.”
Ruotsalaiset sahat ovat lisänneet heikon kruunun turvin tänä vuonna tuotantoaan.
Samaan aikaan suomalaiset ovat joutuneet vähentämään, mikä kertoo siitä, että markkinaosuuksia on menetetty.
Vaisusta jaksosta huolimatta moni sahuri olisi ostanut Kopran mukaan tänä vuonna enemmän puuta kuin tarjolle on tullut.
Parhaiten kauppa on kehittynyt Kiinaan, jonne kuusisahatavaran vienti Suomesta kasvoi tammi–elokuussa yli 60 prosenttia viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
