Malminetsintäalueen lähistöllä 18 vuotta sitten pesinyttä maakotkaa seurattiin vuosia riistakameroin ja gps:n avulla – KHO päätti, että 1 100 metriä suojaa linnun pesimärauhan
Kaivosyhtiö seurasi pesäpuuta riistakameroin viimeisen seitsemän vuoden ajan. Lisäksi naaraskotkaa oli seurattu gps-laitteella viimeisen kahden ja puolen vuoden ajan.
Maakotkan pesään pitää jättää 1100 metrin etäisyys malminetsintäalueella. Kuvituskuva. Kuva: Miska PuumalaKorkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi, että maakotkan mahdolliseen pesään pitää jättää 1 100 metrin etäisyys malminetsintäalueella. Ratkaisu koskee Ylitorniolla sijaitsevaa aluetta, jolle kaivosyhtiö oli saanut malminetsintäluvan. Alueen välittömässä läheisyydessä oli maakotkan vuosia sitten käyttämä pesäpuu.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) oli yhtiölle myöntämässään luvassa määrännyt, että pesäpuuhun pitää jättää helmikuun puolivälistä maaliskuun lopulle 150 metrin suojavyöhyke. Lisäksi se määräsi, että jos helmi–maaliskuussa riistakameralla tai paikannuslaitteella tehdään havainto linnun pesimäaikeista, malminetsintätoimet pitää keskeyttää 1 100 metrin etäisyydellä, kunnes on varmistuttu, ettei lintu asetu puuhun pesimään.
Hallinto-oikeus laajensi suojavyöhykettä helmikuun puolivälistä maaliskuun lopulle 1 100 metriin, ja KHO:n ratkaistavana oli, oliko Tukesin lupamääräys riittävä suojelemaan maakotkan pesintää alueella.
KHO:n päätöksen mukaan maakotka ei ollut viime vuosina käyttänyt pesää aktiivisesti. Se oli pesinyt pesäpuulla onnistuneesti 18 vuotta sitten. Tämän jälkeen se oli rakentanut pesää yhteensä kaksi kertaa, viimeksi noin 12 vuotta sitten.
Kaivosyhtiö seurasi pesäpuuta riistakameroin viimeisen seitsemän vuoden ajan. Lisäksi naaraskotkaa oli seurattu gps-laitteella viimeisen kahden ja puolen vuoden ajan.
”Seuranta-aineiston perusteella kotka liikkui kyseisen pesäpuun ympäristössä varsin vähäisesti verrattuna muihin alueella sijaitseviin pesäpuihin”, päätöksessä sanotaan.
KHO katsoi, ettei asiassa voida kokonaan sulkea pois mahdollisuutta, että kyseinen pesäpuun alue voi kuulua maakotkan laajaan reviiriin ja että maakotka vielä vuosien tauon jälkeen käyttää vanhaa pesäänsä.
”Kyseinen pesäpuu ei suhteellisen pitkään aikaan ollut ollut kotkan suotuisan suojelutason kannalta yhtä merkityksellinen kuin eräät muut alueen pesäpuut”, päätöksessä sanotaan.
KHO piti riittävänä Tukesin lupamääräystä siitä, että pesäpuuhun pitää jättää 1 100 metrin etäisyys jo silloin, jos linnun pesimäaikeista tehtäisiin esimerkiksi helmikuun alussa havainto.
"Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Tukesin asettamaa lupamääräystä suuren petolinnun osalta voitiin pitää näissä oloissa maakotkan suotuisan suojelutason ja heikentämiskiellon kannalta kokonaisuutena arvioiden riittävänä.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





