Some kertoo samaa kuin kävijätutkimukset mutta nopeammin – tutkija luokitteli kaikki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta Instagramiin vuoden aikana ladatut kuvat

Vuokko Heikinheimo on vertaillut kävijätutkimuksia ja somepäivityksiä myös Helsingin viheralueilla. Vanhankaupunginlahden ympäristö on hänen omaa lähiulkoilualuettaan. Kuva: Sanne Katainen

Sosiaalisen median eli somen päivitykset paljastavat samoja asioita, joita kansallispuistojen käytöstä selviää kävijätutkimuksissa.

"Some ei korvaa systemaattisia kyselytutkimuksia. Sitä käyttää vähän eri porukka kuin mikä vastaa kyselyihin. Toisaalta nuorien ja kansainvälisten kävijöiden tekemisiin voi päästä somen kautta jopa paremmin käsiksi kuin perinteisin kyselytutkimuksin", tutkija Vuokko Heikinheimo kertoo.

Havainnot ovat peräisin väitöstutkimuksesta, jonka hän teki Helsingin yliopiston Digital Geography Labissa. Tutkimus oli osa isompaa hanketta, jossa selvitettiin sosiaalisen median aineistojen hyödyntämistä luonnonsuojelun tukena.

Somea päivitetään jatkuvasti, kun taas kyselytutkimuksia tehdään vain silloin tällöin. Esimerkiksi Metsähallitus selvittää kansallispuistojensa käyttöä viiden vuoden välein. Siksi someaineistoista voi löytää trendejä, joihin ei muuten pääsisi käsiksi.

"Tietysti paikalliset tietävät muutenkin, jos esimerkiksi liukulumikengät trendaavat", Heikinheimo sanoo.

Liukulumikengät ovat eräänlaiset karvapohjasukset. Kun Heikinheimo tammikuussa lomaili Ylläksen Äkäslompolossa, niitä näkyi monilla, ja niin näkyy somessakin.

Äkäslompolo sijaitsee Heikinheimon tutkimusalueen kupeessa. Pallas-Yllästunturi on yli 500 000 vuosittaisella kävijällään Suomen suosituin kansallispuisto, ja siellä liikutaan monipuolisesti: on hiihtoa, patikointia ja pyöräilyä. Näistä syistä se valikoitui tutkimuskohteeksi.

Heikinheimo muodosti kansallispuiston ympärille kymmenen kilometrin vyöhykkeen. Hän kaivoi Instagramista esiin kuvat, jotka niihin liitetyn paikkatiedon perusteella sijoittuivat alueelle. Vuoden 2015 aikana alueelta oli kertynyt lähes 20 000 valokuvaa noin 7 700 käyttäjältä.

Koska kansallispuisto rajautuu pohjoispäässä lähelle Enontekiön kuntakeskusta Hettaa ja eteläpäässä lähelle Ylläksen laskettelukeskusta, mukaan tuli melko paljon kuvia, jotka oli otettu puiston ulkopuolella. Kansallispuiston alueelle sijoittui noin 4 000 kuvaa yli 2 000 käyttäjältä. Ne Heikinheimo kävi läpi yksi kerrallaan. Tutkimuksessa ei selvitetty yksittäisten ihmisten reittejä tai tekemisiä, vaan trendejä puiston käytössä.

"Kuvista näki, mitkä olivat suosituimmat aktiviteetit. Kärkeen nousivat odotetusti patikointi, hiihto ja laskettelu. Laskettelukuvia oli varsinkin puiston eteläpäästä, vaikka Ylläksen laskettelukeskus oli rajattu pois aineistosta. Laskettelu on sellainen sometettava aktiviteetti."

Lisäksi kuvissa näkyi monenlaista alueelle tyypillistä toimintaa. "Oli kuvia poroista, latukahviloista ja luontokeskusten näyttelyistä. Moni oli kuvannut makkaranpaistoa nuotiolla."

Koira oli yleisin kuvissa näkyvä eläinlaji, ja kansallispuiston lähellä huskyjen osuus korostui.

Päivitysten kielestä ja paikkatiedoista pystyi päättelemään, mistä niiden tekijät olivat kotoisin. Suurin osa päivityksistä oli suomalaisten tekemiä, mutta mukana oli myös muun muassa ruotsalaisia, espanjalaisia ja brittejä. Heikinheimon mukaan somessa erottui käyttäjiä useammasta eri maasta kuin kävijäkyselyssä. "Tällä hetkellä kansainvälisiä vierailijoita tuskin on."

Heikinheimon mukaan suosituissa kansallispuistoissa somejakojen määrät seurailevat vahvasti kuukausittaisia kävijätilastoja.

Saaristomeren kansallispuistossa yhteys on lähes täydellinen: heinäkuu ja sitä ympäröivät kesäkuukaudet erottuvat molemmissa aineistoissa kävijäpiikkinä, kun taas talvella on hyvin hiljaista.

Laajassa Urho Kekkosen kansallispuistossa kävijätilastojen ja somepäivitysten määrän välinen yhteys on suosituista puistoista heikoin. "Urho Kekkosen kansallispuisto on erämaamainen, eikä siellä ole puhelinkenttää joka paikassa", Heikinheimo arvioi.

"Pallas-Yllästunturilla somepäivitysten määrä aliarvioi talvilomakautta. Joulu taas on somepäivityksissä yliedustettuna."

Pienissä ja syrjäisissä puistoissa on sen verran vähän kävijöitä, että somepäivitykset niistä ovat sattumanvaraisia eivätkä osu välttämättä kävijätilastojen kanssa yksiin.

Heikinheimon mukaan somekuvissa on vinoumia, jotka tutkijoiden pitää tiedostaa.

"Sosiaalisen median kautta kertyy spontaania, sotkuista ja sekalaista dataa, jota suodattamalla saadaan oleellinen tieto irti."

Sosiaalisen median alustat vaihtelevat, joten tutkijoiden on myös oltava ajassa kiinni.

"Usein oletetaan, että luonnossa liikkuessa halutaan pysyä erossa digitaalisista laitteista. Monet kuitenkin nauttivat siitä, kun saavat jakaa luontoretkensä sisällön muillekin. Sehän on positiivista, jos pystyy kuvillaan motivoimaan muitakin luontoharrastuksen pariin", Heikinheimo miettii.

Metsähallituksen tai kuntien näkökulmasta some toimii tiedon välityskanavana. Paikallinen työntekijä voi esimerkiksi kertoa poikkeusoloista vaellusreitin varrella, ja kävijät pystyvät vastaamaan siihen.

Mitä somessa sitten ei pitäisi jakaa?

"Ei kannata jakaa mitään, mitä ei halua julkisesti nettiin", Heikinheimo muistuttaa ensin.

"Ja jos sattuisi saamaan kuvan uhanalaisesta lajista, kannattaa miettiä, onko sen sijaintitietoa aiheellista jakaa netissä."

Heikinheimo keräsi Pallas-Yllästunturia koskevat tutkimusaineistonsa pääosin Instagramista ja osittain luontokuvaajien suosimasta Flickristä.

Myöhemmin Helsingin viheralueiden käyttöä selvittäessään hän on ottanut mukaan vertailuun urheilusovelluksista ja matkapuhelinverkosta kertyvää aineistoa. Niistä saadaan täydentävää tietoa ihmisten liikkeistä.

"Instagramiin tehdään ehkä päivitys talviloman alussa ja sen jälkeen liikutaan viikko samalla alueella päivittämättä. Sen sijaan yleistetystä matkapuhelinverkkodatasta ja gps-jäljistä voidaan seurata alueen käyttöä jopa tuntitasolla", Heikinheimo sanoo.

"Kansallispuistojen osalta tietoa voitaisiin käyttää esimerkiksi, jos haluttaisiin arvioida, missä liikkuu niin paljon ihmisiä, että reiteille pitää viedä lisää soraa."

"Kuvista näki, mitkä olivat suosituimmat aktiviteetit. Kärkeen nousivat odotetusti patikointi, hiihto ja laskettelu."