Kunnon lumitalvi piristäisi kelkkakauppaa

Lapissa kelkkakauppa käy entiseen malliin, toteavat Kone Vasara Oy:n kauppiaat Pekka (vas.) ja Paavo Vasara Sodankylästä sekä Danske Finance Oy:n rahoituspäällikkö Jarmo Siipola Oulusta. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkisto

Moottorikelkkojen myynti on puolittunut kymmenessä vuodessa. Kunnollinen menekki kelkoilla on enää Pohjois-Suomessa.

Lumipulasta kärsivässä Keski- ja Etelä-Suomessa pienkonekauppiaat ovat viime vuosina keskittyneet kelkkojen sijasta mönkijöiden ja veneiden myyntiin.

Kelkkamyynti riippuu täysin ajokeleistä, mustat tammikuut heikentävät kysyntää, Jyväs-Marine Oy:n toimitusjohtaja Jani Soininen Jyväskylästä kertoo.

Kelkkojen ensirekisteröinnit ovat romahtaneet lähes puoleen viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana.

Kun kelkkoja rekisteröitiin vielä 6 008 kappaletta vuonna 2005, rekisteröitiin niitä viime vuonna enää 3 537.

Moottorikelkkojen myynti on säilynyt tasaisena ainoastaan Lapissa, jossa kauppaa käydään entiseen malliin.

Meillä on paljon ammattikäyttäjiä, lumivarmat talvet ja kaivosteollisuutta, joka työllistää myös nuoria. Menekki on ollut tasaista, Konevasara Oy:n kauppias Paavo Vasara Sodankylästä kertoo.

Kuluvan vuoden alusta syyskuun loppuun kelkkoja rekisteröitiin Suomessa 2223 kappaletta. Jos alkutalvena sataa reippaasti lunta, voivat rekisteröinnit yltää viime vuoden tasolle.

Lähes puolet maamme moottorikelkoista on rekisteröity Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Sataa lappilaista kohti kelkkoja on rekisteröitynä 13,2 kappaletta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku on 3,8, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa 0,5.

Lapissa oli reilu 24 000 rekisteröityä moottorikelkkaa vuonna 2013, eli lähes neljännes Suomen kelkkakannasta, moottorikelkkatehdas BRP Finland Oy:n henkilöstöjohtaja Asko Saastamoinen Rovaniemeltä sanoo.

Keväällä ennakkomyydyt kelkat rekisteröidään usein vasta seuraavan vuoden tammikuussa, joka on perinteisesti vilkkain rekisteröintiajankohta. Seuraavaksi suosituin on joulukuu. Tänä vuonna ennakot jäivät viimevuotista pienemmiksi.

Ennakkokauppa ratkaisee myynnin, sesonki käynnistyy kelkkamessuilta. Jos Lappi saa lumipeitteen marraskuun alkupuolella, on tilanne kelkkakaupan osalta pelastettu, Danske Finance Oy:n rahoituspäällikkö Jarmo Siipola Oulusta kertoo.

Rahoittaja selvittää asiakkaan maksukyvyn ennen osamaksukaupan luottopäätöstä. Laite käy luoton vakuutena, käsirahavaatimus on asiakaskohtainen.

Asiakkaan maksukykyyn luotetaan edelleen. Taantuma heijastuu eniten moottoripyörien, soutuveneiden ja keskiluokan moottoriveneiden myyntiin.

Napapiirin pohjoispuolella myydyistä kelkoista hyötykäyttöön – lähinnä poro- ja metsätalouteen – päätyy noin 60 prosenttia, harrastekelkkojen osuus on 40 prosenttia. Keski- ja Etelä-Suomessa myydyistä kelkoista valtaosa on harrastekelkkoja.

Lapissa työkelkkojen rinnalle ovat viime vuosina kiivenneet tehokkaat, syvänlumen ajoon tarkoitetut mountain-kelkat, joita hankitaan etenkin Ruotsin tuntureilla ajamista varten.

Moottorikelkkojen menekkivaikeuksien paikkaajaksi on parissa vuodessa noussut tieliikennekelpoinen T3-luokan traktorimönkijä, jolla ajetaan läpi vuoden. Ajamiseen vaaditaan T-luokan ajokortti. Vastaavasti maastomönkijöiden suosio on romahtanut.

Traktorimönkijästä on tullut varsinainen yleisajokki. Keski-Suomessa niiden osuus mönkijäkaupasta on kasvanut 90 prosenttiin, Soininen kertoo.

Lapissa mönkijä hankitaan useimmiten hyötykäyttöön. Ajokkia suosivat niin poromiehet kuin metsätöitä tekevät. Viime aikoina traktorimönkijän ovat löytäneet myös kiinteistönhoitajat ja puolustusvoimat.

Traktorimönkijöiden rahoittaminen on lisääntynyt voimakkaasti. Niitä hankitaan myös perheen kolmanneksi kulkuneuvoksi. Lapset käyvät mönkijällä koulussa, kun mopokortin saanti hankaloitui, Siipola toteaa.

Kari Lindholm

Avaa artikkelin PDF