Jyrki Katainen uskoo metsänkäytön lulucf-neuvotteluiden kääntyvän vielä Suomen eduksi

Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mielestä Eurooppa-neuvosto ei ole oikea paikka käsitellä metsien käytön lulucf-lakisäädöstä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen uskoo, että mahdollisuudet metsien käyttöä koskevien lulucf-neuvotteluiden kääntämiseksi Suomen eduksi ovat edelleen hyvät. Neuvottelut ovat olleet pattitilanteessa (MT 24.11.), sillä neuvoston puheenjohtaja Viro on harannut hanakasti Suomen tavoitteita vastaan.

Lainsäädännössä viedään viimeisiä hetkiä. MT:n tietojen mukaan viimeisimmät neuvottelukäänteet koskevat hiilinielujen vertailuvuosia, joista Suomi haluaa poiketa. Viro on luovuttanut viikonloppuna Suomelle kompromissiesityksen, joka lähentelee EU-parlamentin esitystä.

Euroopan parlamentti äänesti syyskuussa, että jäsenmaat voisivat lisätä hakkuitaan, kunhan metsät pysyvät hiilinieluna. Suomelle parlamentin kannan toteutuminen olisi lottovoitto, koska se on pelännyt lisähakkuista syntyviä laskennallisia päästöjä.

"Monet asiat vielä liikkuvat. Pidän mahdollisena, että löytyy mielekäs ratkaisu myös Suomelle. Koska tilanne ei ole ollut toivoton, voin ajatella, että siihen voidaan vielä vaikuttaa", Katainen kommentoi.

Katainen toteaa MT:n haastattelussa torstaina, että muut jäsenmaat Suomea lukuun ottamatta tuskin haluavat lulucf-asiaa EU:n pääministereiden Eurooppa-neuvoston käsittelyyn, kuten maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) aiemmin sanoi.

"Toivon asian ratkeavan trilogeissa."

Trilogineuvottelut EU-parlamentin, neuvoston ja komission kanssa ovat tiivistyneet pariin Suomen kannalta olennaiseen kysymykseen. Ensimmäinen on se, saako Suomi käyttöönsä enemmän hiilinielukompensaatiota, jolloin se voisi hakata metsiään enemmän. Toinen koskee vertailuvuosia, johon metsien hiilinielua ilmastolaskelmissa verrataan.

Neuvosto on kertonut aiemmin, ettei se halua joustaa vaivalla rakentamasta laskentasäännöstään, jossa kukin jäsenmaa saa käyttää ennalta määrätyn määrän hiilinielujaan tulevalla vuosikymmenellä. Suomi on vastustanut Viron laskentamallia, sillä Suomelle "hiilinielulupia" on annettu esimerkiksi Viroa ja Itävaltaa vähemmän.

Neuvoston laskelmat haittaavat Suomen tulevien vuosien suunnitelmia nostaa hakkuita yli 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Neuvosto on ollut Suomen neuvottelijoiden mukaan kuitenkin hankala taipumaan, koska Suomelle on annettu jo erityiskohtelua.

MT:n viimeisempien tietojen mukaan neuvosto ja komissio ovat kuitenkin olleet valmiita ottamaan askeleen EU-parlamentin suuntaan. Tällöin Suomi saisi käyttää metsiään ilman huolta päästötaakasta eivätkä historialliset vertailuvuodet olisi ongelma puun käytön lisäämiselle.

Uusimmassa kompromississa historialliset vertailuvuodet, johon tulevia hiilinieluja verrataan, säilyisivät, mutta niistä voitaisiin poiketa.

"On oleellista, että Suomi toimii aktiivisesti neuvostossa omalta osaltaan ratkaisun löytämiseksi", Katainen sanoo.

Katainen toivoo, että ymmärrys metsää kohtaan lisääntyisi Euroopassa. Hänen mielestään metsämaiden tulisi unionissa viedä viestiä, miten metsät kasvavat ja miten niitä hoidetaan. Häntä harmittaa, että usealle eurooppalaiselle sana metsä tarkoittaa samaa kuin puisto.

"Metsää pitää pystyä käyttämään. Toivon, että lulucf:n myötä kokonaisvaltainen metsäymmärrys paranisi."

Lue myös:

Lulucf neuvottelut tiivistyvät: Viro on antamassa Suomelle periksi