
Aktiivisia pyydä ja päästä -kalastajia vähän, mutta kalastusmuotoa kannattaa moni – "Uhanalainen lohikala arvokkaampi vesistössä kuin ruokapöydässä"
Positiivisimmin pyydä ja päästä -kalastukseen suhtautuvat pääkaupunkiseudulla asuvat, negatiivisimmin Lapin ja entisen Oulun läänin alueilla asuvat.
Pro gradu -tutkielman kalastusmatkailusta tehnyt Lari Turunen harrastaa myös itse kalastusta, tällä kertaa Mainuanjoella Kainuussa. Kuva: Pekka Fali
Lari Turusen Itä-Suomen yliopistoon tekemän pro gradu -tutkielman kyselyyn osallistuneista kalastajista kaksi kolmesta harrasti valikoivaa kalastusta. Ainoastaan hieman alle kolme prosenttia ilmoitti ottavansa ravinnoksi kaiken, minkä itse kalastamalla saa. Kuva: Pekka FaliLähes kaksi kolmesta suomalaisesta kalastusmatkailijasta suhtautuu myönteisesti pyydä ja päästä -kalastukseen. Näin osoittaa Lari Turusen Itä-Suomen yliopistossa tekemä pro gradu -tutkielma.
Tutkimukseen vastasi yli 900 suomalaista kalastusmatkailijaa. Vaikka vain pieni osa kyselyyn vastanneista on aktiivisia pyydä ja päästä -kalastajia, kaksi kolmesta vastaajasta kannattaa kalastusmuotoa.
Vastanneista noin neljännes ei ole harrastanut koskaan pyydä ja päästä -kalastusta, jossa kalastaja vapauttaa lähtökohtaisesti kaikki saaliskalansa. Kalojen vapauttaminen voi olla vapaaehtoista tai kalastussäännöin määrättyä.
Vain noin joka kymmenes tutkimukseen osallistunut kalastaja oli määritelmän mukainen pyydä ja päästä -kalastaja. Loput tutkimukseen osallistuneista harrasti tätä kalastusmuotoa vain satunnaisesti.
Erityisesti kalastusharrastukseen vakavasti suhtautuvien vastauksista ilmeni, että he ovat tietoisia heikoista kalakannoista, erityisesti lohikalojen osalta.
"Vastausten perusteella voi todeta, että kalakantoja halutaan vaalia ja lisääntymiskykyisillä yksilöillä nähtiin suurempi merkitys vesistössä kuin omalla ruokapöydällä", tiivistää Turunen tutkimuksen antia.
Hän kertoo, että tutkimuksen mukaan pyydä ja päästä -kalastajalle muun muassa luonnossa oleminen, rauhoittuminen ja arjesta irtautuminen ovat suurempia motivaattoreita kalastaa kuin pyydystäminen.
"Kalalle ei lähdetä hakemaan ruokaa. Kalojen hienouden ja kauneuden arvostus nähdään tärkeänä, samoin kuin kalojen tärkeys osana luonnon kiertokulkua."
Positiivisimmin pyydä ja päästä -kalastukseen suhtautuvat pääkaupunkiseudulla asuvat. Heistä lähes 80 prosenttia kannattaa sitä ja noin 17 prosenttia käyttää sitä aina kalastaessaan.
Negatiivisimmin kalastusmuotoon suhtautuivat Lapin ja entisen Oulun läänin alueilla asuvat.
Tutkimuksen mukaan etenkin alle 25-vuotiaat hyväksyvät muita todennäköisemmin pyydä ja päästä -kalastuksen. Myös kalastajat, jotka kalastavat vuositasolla vähintään 40 päivänä suhtautuvat siihen positiivisemmin kuin muut.
Passiivisilla menetelmillä, kuten verkolla, katiskalla ja rysällä sekä onkimalla tai pilkkimällä kalastavat suhtautuvat muita kielteisemmin kalojen vapauttamiseen.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää kotimaassa tapahtuvan kalastusmatkailun elämyksellisyyttä, kalastusharrastuksen vakavuutta sekä kalastusmatkailijoiden asennoitumista pyydä ja päästä -kalastusta kohtaan.
Turunen on ensimmäinen Itä-Suomen yliopiston kansainvälisestä Tourism Marketing and Management -maisteriohjelmasta valmistunut maisteri. Hänet palkittiin Matkailukoulutuksen ja -tutkimuksen kannatusyhdistyksen stipendillä.
Lue lisää: Pyydä ja päästä -kalastus on marginaalista
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
