Metsähallituksen yhtiöittäminennärästää yli puoluerajojen
Metsähallituksen metsätalouden liiketoiminnan yhtiöittämistä valmistellaan virkamiestyönä maa- ja metsätalousministeriön johdolla.
Lakiesitys yritetään saada eduskunnan käsittelyyn kevään aikana niin, että uusi laki tulisi voimaan ensi vuoden alussa.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) ei näe Metsähallituksen metsätalouden liiketoiminnan yhtiöittämistä tarpeellisena.
”Mihin yhtiöittämistä tarvitaan? Jos siihen löytyy joku järkevä peruste, asiaa voidaan harkita. Nyt en sellaista perustetta tiedä.”
Hän varoittaa tärvelemästä nykyistä tehokkaasti toimivaa mallia.
”Metsähallitus on erittäin hyvin toimiva kokonaisuus. Jos sitä ruvetaan pilkkomaan ja yhtiöittämään osiin, se johtaa jäykkyyksiin ja kokonaisuus kärsii”, Leppä sanoo.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen, kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) ihmettelee, miksi Suomessa halutaan romuttaa erinomaisesti toimiva malli, jota on kehuttu muissa maissa.
Piiraista närästää se, että lain valmistelijat yrittävät piiloutua EU:n selän taakse.
”Perusteeksi on esitetty, että komissio vaatii metsätalouden erottamista yhtiöksi. Ei komissio vaadi mitään.”
Piirainen viittaa asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan EU-sääntely ei velvoita yhtiöittämään Metsähallituksen liiketoimintaa. Kilpailua vääristävät liikelaitoksen konkurssisuoja ja veroedut voidaan purkaa ilman yhtiöittämistä.
Perustuslaillisena ongelmana hän pitää kysymystä, kuinka Metsähallituksen metsätalouden osasto pystyy yhtiömuotoisena käyttämään isännän ääntä maankäytön kysymyksissä, jos sillä ei ole omistusta maapohjaan.
”Se johtaisi moniportaiseen kankeaan päätöksentekoon. Metsähallituksen toimintaedellytyksiä vaikeutetaan samaan aikaan, kun tuottotavoitteita kiristetään”, Piirainen sanoo.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pirkko Mattila (ps.) muistuttaa Metsähallituksen yhtiöittämisen koskettavan erityisesti Lappia, missä valtio omistaa paljon maata.
”Kuka käyttää Metsähallituksen puhevaltaa porotalouden ja matkailun kysymyksissä, joissa paikallinen tuntemus on tärkeä. Yhtiöittämisessä puhevalta voi hukkua”, Mattila kysyy.
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa istuva kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto pitää tärkeänä, että lakiuudistuksen pykäliin kirjoitetaan konkreettisesti ne reunaehdot, jotka hallinnon kehittämisen työryhmä linjasi jo 2012.
”Metsähallitus on onnistunut maankäytön eri muotojen tarpeiden yhteensovittamisessa. Se pitää varmistaa jatkossakin.”
Auton mielestä Metsähallituksen toimintamallilla ei sinänsä ole itseisarvoa, vaan tärkeintä on varmistaa hyvä toiminta niin metsätalouden kuin muiden keskeisten elinkeinojen kannalta.
”Jos eri elinkeinojen tarpeiden yhteensovittamisessa ei onnistuta, pelkään metsätalouden joutuvan väistymään. Sen jälkeen lyödään lappu luukulle ja käy vähän kuin Kemijoki Oy:lle, joka joutui kokemaan rajun strategisen muutoksen”, Autto varoittaa.
Ammattiliitoissa Metsähallituksen yhtiöittämistä seurataan huolestuneena. Puuliiton puheenjohtajan Sakari Lepolan (sd.) mukaan toistaiseksi on jäänyt epäselväksi, mitä yhtiöittämisellä pyritään saavuttamaan.
”Meillä on huoli siitä, että tähän mennessä valtion yhtiöittämisistä ei ole seurannut kuin huonoa”, Lepola sanoo.
Lapin Yrittäjät julkisti viime viikolla kannanoton, jossa vaaditaan Metsähallituslain valmistelun keskeyttämistä. Lapin Yrittäjät kannattaa metsätalouden liiketoiminnan konkurssisuojan ja veroetujen poistamista sekä toiminnan läpinäkyvyyden lisäämistä.
”Metsätalouden liiketoiminnan yhtiöittämiseen liittyy kuitenkin siinä määrin avoimia kysymyksiä ja epävarmuustekijöitä paikallisen elinkeinotoiminnan kannalta, että esitämme lain valmistelun keskeyttämistä ja palauttamista sekä poliittiseen että virkamiesvalmisteluun”, kannanotossa vaaditaan.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
