Puukuitulautanen, sellutehdas-kasvihuone tai lattiaelementti – etsinnässä uusi suunta metsäteollisuudelle

Jinze Dou, Eveliina Juuri, Mikko Niemeläinen, Milla-Mari Vastavuo ja Samuli Rinne joutuvat jännittämään joulukuuhun asti, mikä innovaatioista voittaa 10 000 euron palkinnon. Kuva: Jarkko Sirkiä

"Iso yritys ei keksi valtavia ratkaisuja. Se menee päinvastoin: tarvitaan pieni yritys, jolla on intohimoa ratkaista ongelma", Maija Itkonen lausui tiistaina Helsingissä.

Metsäteollisuuden yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille järjestämä innovaatiokilpailu oli edennyt finaaliin. Kolme ryhmää, kaikki Aalto-yliopiston eri korkeakouluista, esitteli yleisölle, mitä tuotteita metsäteollisuuden kannattaisi heidän mielestään ryhtyä tuottamaan.

Ensimmäinen ryhmä oli suunnitellut luonnonmukaisen ja biohajoavan puukuitulautasen. Toinen uskoi sellutehtaan yhteyteen rakennettavan kasvihuoneen olevan ilmastoystävällinen ratkaisu maailman lisääntyvään ruuantarpeeseen. Kolmas finalisti oli luonut puusta ja betonista helposti muunneltavan lattiaelementin.

Kaikki innovaatiot ovat idean tai prototyypin asteella. Ainoastaan suuntaa antavia kannattavuuslaskelmia on tehty. Kilpailun voittaja ratkeaa joulukuussa.

Nyhtökaurayritys Gold&Green Foodsin perustajana tunnetuksi tullut Itkonen, tuomariston puheenjohtaja, oli tyytyväinen kilpailun antiin.

Hänen mukaansa kilpailu raottaa opiskelijoille ja tutkijoille yritysten ovia, kun he pääsevät näkemään, mitä kysymyksiä yrityksissä pähkäillään. Samalla yritykset saavat opiskelijoiden kautta esimakua siitä, mihin suuntaan maailma on kehittymässä.

Muotoilua ja kemiantekniikkaa opiskelevien Eveliina Juuren, Jinze Doun ja Sanna-Liisa Järvelän kehittämä Kaarni-lautanen on valmistettu pajunkuoren kuiduista.

"Tämä on kotimainen vaihtoehto kertakäyttöiselle bambulautaselle", Juuri kuvasi keksintöä.

Dou toi esiin metsänomistajanäkökohdan. Paju on tavallisesti arvoton puu, joka kasvaa kosteilla paikoilla. Pajuntuotantoa voisi suunnata soille, joita Suomessa riittää. Kun tuote olisi olemassa, myös puulle syntyisi kysyntää.

Kokeita lautasen hajoamisnopeudesta ei ole tehty, mutta lautasen suunnittelijoiden mukaan se on nopea, onhan raaka-aineena käytetty ainoastaan puukuitua ilman ylimääräisiä liima- tai väriaineita.

Kemiantekniikan korkeakoulusta tulevat Mikko Niemeläinen ja Milla-Mari Vastavuo esittelivät idean, jonka suuntaisista on kuultu ennenkin.

Nyt aika voisi olla entistä otollisempi sellun- ja kasvihuonetuotannon yhdistämiselle, sillä niin lähiruoka kuin lähienergiakin kiinnostavat.

Sellutehtaiden tyhjilleen jääneisiin konehalleihin rakennettaisiin led-tekniikalla valaistavia kasvihuoneita. Koska tilaa on valtavasti, se voitaisiin vuokrata useammallekin kasvihuoneyrittäjälle, opiskelijat esittivät. Myös kerrosviljely voisi tulla kyseeseen. Kasvihuoneiden tarvitsemia energiaa, hiilidioksidia ja ravinteita saataisiin sellunkeitosta.

"Miksi tyytyä perunaan, kun voi kasvattaa suomalaista ananasta, vaniljaa tai avokadoa?" Vastavuo maalaili puoliksi leikillään.

Insinööritieteiden korkeakoulusta tuli Samuli Rinne ehdotuksineen uudenlaisista lattiaelementeistä.

Sen sijaan että taloon valetaan kokonaan betoninen lattia, välipohja olisi puusta ja sen päällä olisi betonisia laattaelementtejä.

"Tarvittaessa rakenteiden avaaminen onnistuu helposti. Jos jonnekin tulee vesivuoto, se juoksee ulos rakennuksesta eikä aiheuta suurempaa vahinkoa", Rinne kuvasi rakenteen etuja.

Lattiarakenteiden kuivumista ei tarvitsisi odottaa myöskään rakennusvaiheessa, kun käytössä olisivat valmiit betonilaatat.