Riittävän vahva kone kiskoopuut juurineen maasta

Rajuimmillaan puut voi korjata nostamalla ne irti maaasta juurineen. Jarmo Palokallio Kuva: Viestilehtien arkisto

Järeiden puiden korjuu juurineen maasta ylös vetäisemällä kuulostaa aprillipilalta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Metsäntutkimuslaitos on jo kokeillut menetelmää turvemailla.

Tutkija Juha Laitilan vetämän selvityksen mukaan hakkuuseen liitetty kantojen nosto on kilpailukykyinen menetelmä esimerkiksi silloin, kun turvemaa pitää valmistaa turvetuotantoon tai raivata pelloksi.

Yhdistetty korjuu oli erilliskorjuuta kannattavampaa, kun runkojen koko jäi noin 20 senttiin tai sen alle.

Ainespuun, etenkin tukkien, tyvet voivat nostossa halkeilla pilalle. Se vähentää tukkiosuutta tai pilaa pienen tukin kokonaan.

Sen vuoksi ainespuuta ei kannata korjata repimällä.

Kokonaisten puiden nyhtäminen juurineen irti maasta kuulostaa rajulta. Se myös on sitä.

Oikeassa kohteessa se on kuitenkin käyttökelpoinen ja tehokas tapa työskennellä.

”Tämä kokeilu lähti käyntiin Vapon tarpeesta raivata puustoisia soita turvetuotantoon. Kun puut revitään maasta ylös juurineen, kantoja ei tarvitse poistaa erikseen”, selittää tutkija Kari Väätäinen.

Tulosten mukaan kantojen nosto hakkuun yhteydessä oli edullisempaa kuin hakkuu ja kantojen korjuu erikseen.

Perinteisellä hakkuutavalla kantojen erilliskorjuu kaivukoneella oli kallista etenkin pienillä kannoilla. Lisäksi on epävarmaa, havaitseeko kaivukoneen kuljettaja kaikki kannot.

Kiinnostus kantojen nostoon liittyy puuenergian käytön kasvuun. Jo pari vuotta sitten kantojen käyttö nousi miljoonaan kuutioon vuodessa.

Metsänomistajat suhtautuivat kantojen nostoon aluksi hyvin epäillen. Täyttä hyväksyntää kantojen nosto ei ole saanut vieläkään.

Luonnonsuojelijat haluaisivat pitää kannot metsistä lahopuuta tuottamassa ja hiilivarastona. Metsänomistajat taas pelkäävät kantojen noston aiheuttamaa ravinnehukkaa ja vesakoitumista.

Väätäinen myöntää, että kantojen noston yleinen hyväksyttävyys on edelleen yksi kysymysmerkki.

Toinen kysymys on kantojen käytettävyydessä. Ne ovat hyvää puuainesta, mutta niiden mukana lämpölaitokselle kulkeutuu maa-ainesta, mistä pitää päästä eroon.

Yhdistetyssä korjuussa kantoihin jää huomattavia määriä turvetta ja pintakunttaa, koska kantoja ei voi ravistella tai pilkkoa hakkuutyön yhteydessä.

Koehakkuussa puut revittiin juurineen maasta tavallisella harvesterilla. Sellaiset pystyvät repimään turvemaasta puita, jotka ovat rinnankorkeudelta 27 senttiä paksuja.

Juurakon maasta irrottamiseksi tarvittava voima riippuu puulajista, juurakon tyypistä, sen läpimitasta, maalajista ja juurakon irrotusmenetelmästä.

Puun runkoa voidaan käyttää vipuvartena juurakkoa irrotettaessa, jolloin voimantarve pienenee.

”Toisaalta harvesteri ei välttämättä ole paras kone tähän hommaan. Niiden liikeratoja ei ole suunniteltu puiden irrottamiseen maasta”, pohtii Väätäinen.

Enemmän voimaa ja kestävyyttä löytyisi kaivinkoneista. Jos menetelmä yleistyy, niiden voi olettaa toimivan silloin konealustana.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF