"Tasaista tuottoa ja vaivatonta omistamista" – ei ihme että markkinointi-isku innosti Kauhavalla

Risto Tullila (oik.) allekirjoitti osakassopimuksen, jolla hänen Lappajärvellä sijaitseva metsäalansa liitetään osaksi Kauhavan yhteismetsää. Yhteismetsän hoitokunnan puolesta sopimuksen vahvisti puheenjohtaja Alpo Puro-Aho. Kuva: Timo Aalto

"Yhteismetsän osakkuus on vaivaton tapa omistaa metsää", sanoo Metsäkeskuksen yritysasiakasneuvoja Arto Valkama.

Avoimien ovien päivässä hän puhui yhteismetsän hoitokunnan sihteerinä.

"Tämä on minulle vapaa-ajan harrastus. Olen yksi osakkaista", Kauhavalla asuva Valkama kertoo.

Onko vaivattomuuden lisäksi muita syitä ryhtyä yhteismetsän osakkaaksi?

"Osakas saa tasaista vuosittaista tuottoa ja omaisuuden arvo säilyy – ja usein myös kasvaa", Valkama listaa.

Seinäjoella asuvan Risto Tullilan vajaan seitsemän hehtaarin ala on ensimmäinen Lappajärven puolella sijaitseva metsäpalsta, joka liitetään osaksi Kauhavan yhteismetsää.

”Männikkö sijaitsee aivan Lappajärven ja Kauhavan rajalla. Kulku metsään on Kauhavan puolelta”, Tullila kertoo.

Hän päätyi yhteismetsän osakkaaksi, koska halusi, että palstan arvo nousee.

”"Luotan, että esimerkiksi hakkuut, lannoitukset ja puun myynti ovat nyt osaavissa käsissä. Yhteismetsän hoitokunnalla on asiantuntemusta kilpailuttaa ja valita parhaat vaihtoehdot."

Tullila valitsi yhteismetsän myös seuraavaa sukupolvea ajatellen.

”Poikani asuu Etelä-Suomessa. Hänellä ei jää työltään aikaa metsänhoitoon. Tämä on hyvä ratkaisu hänellekin, sillä hoitokunta vastaa yhteismetsän vuotuisesta hoidosta ja hallinnoinnista."

Tullila itse pääsee savottaan niin halutessaan, sillä yhteismetsään liitetty ala ei ole hänen ainoa metsäomistuksensa.

Juoksevat kulunsa yhteismetsä hoitaa puukauppatuloilla, Arto Valkama kertoo.

”Lähtökohta on, että osakkaan ei tarvitse maksaa omasta pussistaan mitään sen jälkeen, kun hän liittyessään on maksanut tila-arvion.”

Kauhavan yhteismetsä jakaa vuosittain osakkaille 30–50 prosenttia liikevaihtonsa määrästä.

”Ylijäämä jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisesti. Ylijäämäosuus on verotonta tuloa”, Valkama kertoo.

Yhteismetsä tekee veroilmoituksen ja maksaa metsäomistuksesta lankeavat verot.

Kuntakohtaisia yhteismetsiä on Etelä-Pohjanmaalla seitsemän. Kahdeksas on syntymässä Ähtäriin.

Metsäkeskuksen mukaan koko Suomessa yhteismetsiä on noin 460. Niiden yhteispinta-ala on yli 700 000 hehtaaria ja osakkaiden määrä noin 25 000.