Koivumetsästä alkoi makea menestystarina
Suomalainen menestystuote ksylitoli jatkaa maailmanvalloitustaan, vaikka kansalliskeksintö karkasikin ulkomaille.
Koivun ksylitolin ja betuliinin lisäksi terveydelle arvokkaita aineita ovat kasvisterolit ja -stanolit, joita erotetaan männyistä. Kuusen yhdisteitäkin tutkitaan. Kuva: Kari SalonenTuulessa huojuvat valkoiset koivunrungot ja puun vihreänä hohtavat lehdet ovat mielikuva suomalaisuudesta jos mikä. Enää harvalle maisema koivumetsästä tuo mieleen myös ksylitolin – ensimmäisen suomalaisen bioinnovaation, joka teki aikanaan purkan jauhamisesta salonkikelpoista.
Ksylitoli on makeutusaine, jota valmistetaan ksylaanista. Sitä esiintyy kaikissa hemiselluloosaa sisältävissä materiaaleissa, kuten koivussa, maississa ja pyökissä.
Suomessa ksylitolin valmistaminen aloitettiin luontevasti kansallispuusta.
”Koivua pidetään Suomessa melkeinpä pyhänä puuna, puhtauden ja kaiken hyvän symbolina, ja ksylitoli sai siitä hyvän lähtöpotkun materiaalin hyödyntämiseen”, ksylitolitutkija Kauko K. Mäkinen kertoo.
Ksylitolia valmistettiin Kotkan tehtaalla aluksi koivuhakkeesta, jota tuotiin junavaunuilla Venäjältä. Raaka-ainetta saatiin myös vaneri- ja huonekaluteollisuuden sivutuotteena.
Teollisuus tuki koko ajan kallista ksylitolitutkimusta runsaskätisesti. Rahoituksella pystyttiin valmistamaan tuotteita mutta myös jatkamaan perustutkimusta ilman velvoitteita.
”Olen kutsunut aikaa jatkuvaksi jouluksi, kun oli rahaa ja intoa ja kaikki sattui menemään nappiin. Olipa hyvää tuuriakin."
Kauko K. Mäkiselle ksylitolitutkimuksesta muodostui elämäntyö, joka vei useiksi vuosiksi myös ulkomaille. Hän seuraa tutkimusta aktiivisesti vielä eläkkeelläkin.
Entsyymitutkijana Turun hammaslääketieteellisessä laitoksessa Mäkisen työ on liittynyt ennen muuta ksylitolin vaikutuksiin suuterveyden ylläpidossa, mutta on ksylitolista paljon muuhunkin.
Koivusokerilla on todettu olevan runsaasti hyviä ominaisuuksia terveyteen, ja lisää etsitään koko ajan.
Teollisuuden sokerikuorrutteiset tutkimusvuodet menivät, kun ksylitoa alettiin erottaa maissista ja muista kasveista erotettavasta kasvijätteestä. Ksylitolitutkimus jatkuu ja Suomi on edelleen yksi keskeisiä tutkimusmaita.
”Ksylitoli oli yksi ensimmäisiä puun kemiallisesti hyödynnettävistä aineista. Se, että saatiin puusta makeaa ainetta, oli vallankumouksellista”, Kauko K. Mäkinen toteaa.
Ulkomaalaisomistuksesta huolimatta ksylitolin tuotanto on säilynyt Suomessa. Suomen ainoalla ksylitolitehtaalla Kotkassa valmistuu edelleen noin puolet maailman ksylitolista.
Lue koko ksylitolin tarina perjantaina ilmestyneen MT:n viikonvaihdesivulta
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
