Näin käy huonoimmillaan viljelemättömälle hakkuuaukolle: heinää, pajua ja roskapuita

Visa Mikkola kertoo tarkastavansa vain harvoin kohteita, joille ei ole syntynyt minkäänlaista metsäksi hyväksyttävää puustoa hakkuun jälkeen. Kuva: PAsi Leino

Metsäkeskuksen lainvalvontaa tekevät neuvojat kohtaavat harvakseltaan täysin rempalleen jääneitä hakkuuaukkoja.

"Huonoja kohteita, joissa edes luontaista taimettumista ei ole tapahtunut, ei ole paljon. Niitä on yksi tai kaksi 30 tarkastettua kohden. 5–10 on tyydyttäviä, 20 hyviä", kertoo metsäneuvoja Visa Mikkola Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueelta.

Avohakkuuta edeltävässä metsänkäyttöilmoituksessa kysytään millä tavalla uudistaminen aiotaan tehdä. Jos vuodet vierivät ja metsäkeskukseen ei tule tietoa siitä, että taimikko olisi syntynyt, kohde voi päätyä tarkastettavien listalle.

Kuvan kohteella tehtiin tarkastus viime vuonna. Se on Mikkolan mukaan huonoksi luokiteltava – paikalla kasvaa pajua, pihlajaa ja yksittäisiä hieskoivuja sekä kesällä valtava heinikko.

"Avohakkuu on tehty noin viisi vuotta sitten. Uudistaminen oli suunniteltu tehtäväksi laikuttamalla ja kuusen istutuksella, mutta mitään toimenpiteitä ei ole tehty."

Puuston kasvatuksessa on palattava viisi vuotta taaksepäin. Roskapuusto pitää raivata pois, muokata maa ja istuttaa kuusentaimet. Mikkola kertoo, että uudistamisvelvoitteesta huolimatta pakottamaan ei käytännössä ryhdytä.

"Keinona on neuvonta, neuvonta ja vielä kerran neuvonta."

Uudistusalueiden tarkastukset ovat vähentyneet viimeksi kuluneina vuosina.

"Varsinais-Suomessa tehtiin viime vuonna noin 30 tarkastusta, kun aiemmin niitä tehtiin satoja vuodessa", kertoo rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Markku Sievänen metsäkeskuksesta.

MT:n juttu: Hakkuuaukko jää heitteille aiempaa useammin