Tämä tuli roihuaa sekä monimuotoisuudelle että tieteelle – Haapajärvellä kertyi hyvä tietoaineisto musta hiili -tutkimukseen

Risto Rönkkö ja Jari Järvenpää sytyttivät kulovalkean Haapajärvellä. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Metsäaukean hakkuutähteet, latvat ja aluskasvillisuus palavat Haapajärven Käpylässä kesäisenä perjantaina. Ne palavat, koska ne on varta vasten sytytetty.

Meneillään on metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan järjestämä luonnonhoidollinen kulotus.

Liikkuva laboratorio on pysäköity kulotusalueen lähistölle. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Kuloalueen lähistölle metsäautotien varteen on pysäköity pakettiauto. Avataan sen takaovet: auto on pakattu täyteen tekniikkaa. Mittauslaitteistoja on vieri vieressä koko tilan korkeudelta.

Tampereen yliopiston omistama auto on liikkuva laboratorio, jossa nyt on myös Ilmatieteen laitoksen välineistöä.

Luonnonhoidollinen kulotus edistää monimuotoisuutta ja tekee hyvää paloaukean tuleville puusukupolville. Lisäksi tämä tuli roihuaa tieteelle. Tampereen yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun tutkijat ovat tulleet Haapajärvelle palon päästöjä mittaamaan.

Erityisenä mielenkiinnon kohteena on musta hiili eli noki.

Kuva: Jukka Pasonen

"Haapajärven kulotuksesta kertyi hyvä tietoaineisto", apulaisprofessori Topi Rönkkö kertoo. Hänen työpaikkansa on Tampereen yliopiston aerosolifysiikan laboratorio.

Tutkimusvälineistö rekisteröi esimerkiksi hiukkasten kokojakaumaa, lukumääräpitoisuuksia ja kemiallista koostumusta.

”Tärkein tavoite oli, että mustan hiilen päästöille saataisiin määritettyä pitoisuuksien lisäksi päästökertoimia.”

Paloalueelle tuotu laitteisto oli monipuolinen. Tekniikkaa riitti taivaallekin: Tampereen ammattikorkeakoulun osaajat operoivat drooneja, joista toinen kuvasi kulotusta ja toinen mittasi hiukkaspitoisuuksia.

Ilmatieteen laitoksen laitteista yksi oli sijoitettu tuulen yläpuolelle taustamittauksia tekemään.

"Tieteen kannalta ajateltuna mittaustapahtuma Haapajärvellä oli erittäin hyödyllinen", apulaisprofessori Topi Rönkkö sanoo. 

Mustan hiilen mittaus Haapajärvellä liittyy Black Carbon Footprint -hankkeeseen, jonka koordinaatiovastuu on apulaisprofessori Rönköllä.

Noin viiden miljoonan euron tutkimuskokonaisuuden suurin rahoittaja on Business Finland. Tutkimuslaitosten lisäksi mukana on yrityksiä ja kuntatoimijoita.

"Hanke on monitieteinen. Tutkimusryhmiä on yhdeksän. Mukaan on nivottu paljon myös kansainvälistä osaamista."

Niina Kuittinen seurasi kulotusta Tampereen yliopiston omistamassa tutkimusautossa, joka oli pakattu täyteen tekniikkaa. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Yksi tavoitteista on rakentaa yhteinen käytäntö ja metriikka mustan hiilen mittaamiseen.

"Pelkkään mittaamiseen tutkimus ei kuitenkaan jää."

Kyse on myös nokipäästöjen vaikutusten arvioinnista.

"Otamme huomioon sekä ilmastoon kohdistuvat vaikutukset että ilmanlaadun kautta ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset."

Se tiedetään jo, että esimerkiksi liikennepäästöjen musta hiili on hiukkaskooltaan erittäin pientä: hengitysilman mukana hiukkaset kulkeutuvat keuhkorakkuloihin asti.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja Suomen asialistalla musta hiili on korkealla. Suomi piti asiaa esillä esimerkiksi Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudellaan 2017–2019.

Arktisilla alueilla musta hiili kiihdyttää jäätiköiden sulamista. Nokea tupruaa arktiseen luontoon esimerkiksi soihduttamisen vuoksi. Soihduttaminen tarkoittaa öljyn- ja kaasunporauksessa syntyvän ylimääräisen kaasun polttamista.

"Projektissamme on tiedonvaihtoa ympäristöministeriön kanssa, joten tieto tutkimuksesta kulkee myös valtion suuntaan – toki tieto liikkuu myös toisinpäin", Rönkkö sanoo.

Ilmastonmuutoksessa mustan hiilen merkitys on erittäin suuri.

"Ihmisten aiheuttamista, ilmastoa lämmittävistä päästöistä musta hiili on arvioitu toiseksi tai kolmanneksi suurimmaksi tekijäksi."

Hiilidioksidi on pahin ilmakehän lämmittäjä. Seuraavina tulevat musta hiili ja metaani. Ne lämmittävät ilmastoa suurin piirtein yhtä paljon.

Mustan hiilen päästölähteitä on paljon.

"BC Footprint -hankkeessa pitäisi päästä jonkinlaisen ymmärryksen asteelle kaikista päästölähteistä."

Maakaasua soihdutetaan Siperiassa. Kuva on otettu Neftejuganskissa vuonna 2004. 

• Mustaa hiiltä eli nokea syntyy kaikessa epätäydellisessä palamisessa.
• Liikenne on iso mustan hiilen lähde, samoin puun pienpoltto. Monissa maissa myös teollisuus.
• Suomessa ja muissa Pohjoismaissa teollisuuden savukaasujen puhdistus on tehokasta, joten meillä teollisuus ei ole kovin suuri mustan hiilen lähde.
• Arktisilla alueilla mustaa hiiltä syntyy varsinkin soihdutuksissa kaasun- ja öljynporauksen yhteydessä. Jäätiköille laskeutuva noki kiihdyttää sulamista.
• Suomalainen monitieteinen Black Carbon Footprint -hanke tutkii mustaa hiiltä monipuolisesti. Kolme vuotta kestävä tutkimus alkoi viime kesänä.
• Lisää tietoa: https://projects.tuni.fi/bcfootprint/suomeksi/