Paperiliiton Vanhala haluaa osapuolet yhteen pöytään neuvottelemaan Suomen teollisuuden toiminnan turvaamisesta – myös EK:sta pitäisi löytyä tahtoa - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Paperiliiton Vanhala haluaa osapuolet yhteen pöytään neuvottelemaan Suomen teollisuuden toiminnan turvaamisesta – myös EK:sta pitäisi löytyä tahtoa

Paperiliiton Petri Vanhalan mukaan palkoilla ei kustannuskilpailun tilannetta pystytä ratkaisemaan. "Alan palkoista sovitaan 80 prosenttisesti paikallisesti."
Jaana Kankaanpää
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kaipaa myös työnantajapuolelta sitoutumista siihen, että suomalaisen teollisuuden tulevaisuutta turvataan eikä vain uhkailla poisviennillä.

Paperiteollisuudessa eletään kovia aikoja. UPM aikoo sulkea Kaipolan paperitehtaan Jämsässä, ja painopaperin kulutus on saanut kokea monen vuoden digiloikan yhdellä kertaa koronakuukausien aikana.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén kritisoi jo ennen Kaipola-uutista, että paperiteollisuudessa Suomi jää kilpailijamaista jälkeen, koska alan työehtosopimus laadittiin ennen koronakriisiä, kun taas kilpailijamaat lykkäsivät sopimista. Hollménin mukaan palkoista pitäisi sopia enemmän paikallisesti.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala tyrmää käsityksen, jonka mukaan paikallinen sopiminen olisi paperiteollisuudessa vähäistä. Vanhalan mukaan paikallisesti sovittavia kohtia on nytkin sopimuksessa 85. "80 prosenttia työehtosopimuksista hoidetaan paikallisesti ja 20 liittotasolla."

Vanhalan mukaan suomalainen työntekotapa ja sopiminen tehtailla eivät häpeä Ruotsiin tai Saksaan verrattuna. ”Kun siihen lisätään lomautukset, väki on Suomessa kilpailukykyistä millä mittarilla vain.”

Keväällä Suomessa otettiin käyttöön yleinen, nopeutettu viiden päivän yt-menettely. Paperitehtaille se on tuonut nopeasti ajoitetut, lyhyet täsmäseisokit ja kahden päivän lomautukset, jos tilauksia ei ole. Kolmantena päivänä työntekijät palaavat töihin ja tuotanto nostetaan ylös.

”Lomautukset on viety hyvin tarkoiksi. Tällaista mahdollisuutta ei kilpailijamailla ole", Vanhala sanoo.

Paperiliiton, Teollisuusliiton ja ammattiliitto Pron teettämän selvityksen mukaan Ruotsissa työntekijät ovat saaneet korona-aikana valtion tukemana yli 90 prosenttia vanhoista ansioistaan, vaikka työaika olisi lyhentynyt. Saksassa entisestä nettopalkasta on maksettu 60–80 prosenttia ja enemmänkin. Suomessa lomautusajan päiväraha on noin 50 prosenttia palkasta.

Normaalitilanteessakin suomalaiset palkat ovat Vanhalan mukaan hyvin paikallisesti sovittuja.

"Meillä ei ole taulukkopalkkoja, vaan on alin kausipalkka ja sen jälkeen on paikallisesti sovitut järjestelmät, joissa palkat poikkeavat hyvin paljon konsernien sisälläkin eri tehtaiden välillä.”

Käytännössä se tarkoittaa Vanhalan mukaan sitä, että heikommin tuottavalla ja vanhemmalla koneella työskentelevät saavat pienempää palkkaa kuin tehokkaammalla tehtaalla työskentelevät. Käytännössä palkat vaihtelevat Vanhalan mukaan tehtaittain, konekohtaisesti sekä osastoittain. Yksittäisten työntekijöiden palkkoja voidaan tehtailla myös laskea, jos tehtävä muuttuu.

Helmikuussa solmitun työehtosopimuksen auki repimiselle Vanhala ei näe tarvetta. Tes:ssä alan palkoille sovittiin yhteensä 3,3 prosentin korotus kahdeksi vuodeksi. Tästä vuosittaiset yleiskorotukset ovat 1,2 ja 1,3 prosenttia ja paikallisesti sovittava erä 0,8 prosenttia.

Sen sijaan Vanhala haluaisi saada Suomelle teollisuuspoliittisen ohjelman. Yhdessä pöydässä pitäisi miettiä, miten teollisuuden toimintamahdollisuuksia voitaisiin edistää, nykyisen vastakkainasettelun sijaan.

"Se vaatisi myös EK:n ja työnantajan puolelta vahvoja hahmoja, jotka lähtisivät puhumaan ja miettimään Suomen parasta", Vanhala sanoo.

"Suuri asia kustannuskilpailussa on valtiolle menevät maksut kuten energiavero ja polttoainevero. Saksassa esimerkiksi energiaveron palautukset ovat niin suuria, että sille emme voi mitään, vaikka töitä tehtäisiisn täällä talkoilla."

Elli Paananen
Katso uusin video
Lue lisää

Töihin kiinni kynsin hampain

Sovinnon rakentajille tarjolla sankaruutta

Työllisyystoimet kärkihankkeeksi

UPM:n Pesonen: Ylivoimaiset kustannukset ja verorasitus koituivat Kaipolan paperitehtaan kohtaloksi