Metsä

Saksan metsätuhoille ei näy loppua: Tukkipuu jää lahoamaan, taimet korventuvat kuumuudessa, harmittomat sienet riehaantuvat tappajiksi

Saksassa metsätuhot ovat sysänneet metsätalouden kannattavuuskriisiin, ja monet metsänomistajat passivoituvat. Seurauksena varttuu hoitamattomia, uusille tuhoille alttiita metsiä, ennakoi professori Jürgen Bauhus.
Aleksis Schäfer
Saksan sahat ovat pyörineet muutaman vuoden ajan lähinnä metsätuhojen vuoksi korjatun puun voimin. Silti puuta jää paljon myös metsiin.

Saksan metsätuhot ja niiden aiheuttama ylitarjonta puumarkkinoilla jatkuvat vielä vuosia, ennustaa Freiburgin yliopiston metsänhoidon professori Jürgen Bauhus.

Arvio perustuu kokemuksiin aiemmista tuhoista. Hyvin kuivan kesän 2003 jälkeen kesti viisi vuotta, ennen kuin kaarnakuoriaisten määrä asettui tavalliselle tasolle.

"On todennäköistä, että tuhot jatkuvat. Kaarnakuoriaisten populaatiot eivät romahda nopeasti. Vain hyvin märkä ja sateinen kesä helpottaisi tilannetta."

Tuhoille alttiita metsiä riittää vielä paljon. Sahausta odottavaa tukkiakin on runsaasti varastoituna. Tulevien vuosien tilannetta pahentaa, että harvennukset jäävät kriisissä tekemättä. Uusia, ylitiheitä metsiä nousee kuolleiden tilalle.

Saksan maatalousministeriön tuoreimman tilaston mukaan tuhopuuta on korjattu maan metsistä vuoden 2018 jälkeen yhteensä 178 miljoonaa kuutiometriä.

Tuhojen vuoksi uudistettavaa metsäalaa lasketaan olevan 285 000 hehtaaria.

Bauhusin mukaan tuhot ovat vielä laajemmat, sillä ministeriön luvut ovat kesäkuulta. Sen jälkeen on vielä koettu kuumimmat kesäkuukaudet, jolloin puiden piina on pahimmillaan.

Saksan puuvaroja tuhot eivät vielä hetkauta. Metsät kasvavat vuosittain noin 120 miljoonaa kuutiota, joten puumäärässä mitattuna tuhot voidaan kuroa nopeasti umpeen.

"Mutta puulajisuhteiden painopiste siirtyy tulevaisuudessa lehtipuustoon."

Pahimmin ovat kärsineet kuusi ja mänty, etenkin alavien maiden varttuneet kuusikot. Laajoilla metsäalueilla myrskyistä alkaneet tuhot ovat kolmen vuoden aikana kertautuneet, koska kaikkia kaatuneita puita ei ole ehditty korjata. Se on suonut kaarnakuoriaisille loputtomasti ravintoa ja lisääntymispaikkoja.

Bauhusin mukaan pahimpien tuhoalueiden joukossa erottuvat myös pienet yksityismetsätilat, jotka ovat usein kuusivaltaisia ja alttiita tuhoille harvennusrästien vuoksi.

Tuhoalueiden käsittelyssä ei ole helppoja vaihtoehtoja, Bauhus sanoo. Yleistyvä ratkaisu lienee kuolleiden puiden jättäminen metsään.

"Siinä on etuna kustannusten säästäminen. Tuhometsien korjuuseen voi saada julkista tukea, mutta tuesta huolimatta puunmyyntitulot eivät välttämättä kata edes korjuun kustannuksia."

Paikoin kuolleet puut jätetään korjaamatta, jotta taimet saisivat varjoa ja tuulensuojaa. Viime kesän kaltaisissa helleaalloissa maanpinnan lämpötila voi avoimessa maastossa nousta 50 asteeseen, mistä taimet eivät selviäisi hengissä.

Aleksis Schäfer
Tuhoalueita jätetään oman onnensa nojaan muun muassa Harzin kansallispuistossa. Vierailijoita valistetaan, että lohduttomalta näyttävään maisemaan kasvaa tulevaisuuden metsä. Voimakkaiden tuulten aikaan liikkumista alueella ei suositella.

Kun iäkäs kuusikko kuolee, on hyvin todennäköistä, että siemenpankki idättää happamaan maahan uuden kuusimonokulttuurin. Tämä tuottaisi jälleen uusia, tuhoille alttiita metsiä.

Kaikkialla korjaamatta jättäminen ei ole mahdollista turvallisuussyistä. Metsänomistajien velvollisuuksiin kuuluu vaarallisten puiden raivaaminen 30 metrin etäisyydellä teistä.

Kuusikoiden tuhoalttius huomattiin Saksassa teollisuuden päästöjen vaivatessa metsiä 1980-luvulla. Lehtipuuosuuden kasvattamiseksi on ponnisteltu siitä asti.

Lehtipuutkaan vain eivät näytä pärjäävän ilmastonmuutoksessa. Keski-Saksassa Thüringenin osavaltiossa pyökkien tuhot ovat jo yhtä laajat kuin kuusella.

Lehtimetsien viljelyä rajoittavat korkeat kustannukset. Esimerkiksi vakiintuneen tammimetsän perustaminen maksaa yli 20 000 euroa. Istutuksen päälle tulee työläs taimikonhoito ja suojaaminen riistalta.

Tähän saakka vain 15 prosenttia Saksan uudistusaloista on viljelty.

"Useimmilla metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta istuttaa uusia puulajeja suuressa mittakaavassa. Taimitarhojen kapasiteettikaan ei riittäisi. Yleensä tavoitteena on vakiinnuttaa uusia lajeja siinä määrin, että ne voivat uudistua tulevaisuudessa luontaisesti."

Aleksis Schäfer
Iäkkäät kuusikot uudistuvat herkästi luontaisesti kuuselle varsinkin happamassa maaperässä. Saksan metsäpolitiikan tavoitteena on ollut vuosikymmeniä lehtipuuosuuden kasvattaminen, mutta muutos etenee hitaasti.

Ilmastonmuutos on suosinut kaikenlaisia tuholaisia. Osin kyse on ihmisen tuomista, haitallisista vieraslajeista, osin taas aiemmin harmittomina pidetyt kotoiset hyönteis- ja sienilajit ovat ryöstäytyneet epidemioiksi.

Esimerkiksi saarnia tappaa jo koko maassa itäaasialaista alkuperää oleva sienitauti.

"Saarnea pidettiin tulevaisuuden turvana ilmastonmuutosta vastaan. Nyt olemme menettämässä sen."

Näyttää siis siltä, että äärioloissa mikään perinteinen menetelmä ei toimi enää. Kun metsästä koituu vain kuluja, ei ehkä yllätä, että monet metsänomistajat passivoituvat.

Metsänomistajat maksavat Saksassa kymmeniä euroja hehtaaria ja vuotta kohti pakollista tapaturmavakuutusta sekä muutaman euron kiinteistöveroa.

"Varsinkin pienet tilat luopuvat metsänhoidosta. Se on ollut heille säästöpankki tai perinnöksi jätettävä omaisuus, nyt jotkut menettävät kiinnostuksensa. Tilastoja tästä ei vielä ole, mutta pieniä metsätiloja kuulee olevan myynnissä, osavaltiot ostavat niitä."

Bauhusin mielestä pienten metsänomistajien yhteistyö ansaitsisi tukea. Usean metsätilan yhteisenä hankintana metsänhoidon ja puun markkinoinnin tehokkuus paranisi.

Lue myös: Tuleeko Saksan kuusi- ja pyökkimetsien tilalle atlassetriä ja plataania – vai puutonta pensaikkoa?

Metsätuhot eivät ole laantuneet Keski-Euroopassa – suomalaiset ryntäsivät avuksi Saksan kirjanpainajatuhoihin, mutta kehno sää ja huono puumarkkinatilanne kiusaavat

Katso videolta väläys Keski-Eurooppaa kurittavista hyönteistuhoista – "Tilanne historiallisen vakava", sanoo Itävallan metsänomistajien pääsihteeri

Tältä näyttää järeiden tuhopuiden korjuu Saksassa – "Luonnonsuojelijat sanoo, että metsäkoneet tuhoaa metsää"

Saksan metsänomistajat kamppailevat kirjanpainajatuhojen kanssa: Sahamarkkinoilla ylitarjontaa, puun hinta pudonnut rajusti

Jürgen Bauhus
Viime vuosien metsätuhot johtuvat ilmastonmuutoksesta, sanoo Freiburgin yliopiston metsänhoidon professori Jürgen Bauhus.

Jürgen Bauhus

  • Toimii Freiburgin yliopiston metsänhoidon professorina sekä jäsenenä Saksan elintarvike- ja maatalousministeriön metsäpolitiikan tieteellisessä neuvottelukunnassa.
  • Tutkinut muun muassa, miten metsänhoito vaikuttaa metsäluonnon monimuotoisuuteen sekä metsien sopeutumiseen muuttuvaan ilmastoon.
  • Saksan metsätuhot eivät hänen mukaansa johdu niinkään metsänhoidon virheistä vaan ilmastonmuutoksesta.

Katso uusin video
Lue lisää

Suojelualueet auttavat vesilintuja siirtymään pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen jaloista

Ostoksissa vertailtava myös vastuullisuutta

"Olemme ehdoin tahdoin tuhoisia" – YK: Luonnonkatastrofien määrä liki tuplaantunut, ilmastonmuutos pääsyyllinen

Maaseudun autoilija kaipaa reiluutta