Metsä

Metsätuhot eivät ole laantuneet Keski-Euroopassa – suomalaiset ryntäsivät avuksi Saksan kirjanpainajatuhoihin, mutta kehno sää ja huono puumarkkinatilanne kiusaavat

Suomalainen metsäosaaminen on Saksassa kysyttyä. Muutamat korjuuyritykset palaavat Keski-Eurooppaan aina silloin, kun apua tarvitaan.

Kirjanpainajatuhot eivät ole hellittäneet Saksassa. Uusia tuhopuita syntyy, eikä vanhaa sumaa ole saatu talven aikana purettua.

”Monessa paikassa iso alue on siivottu jo hyvään kuntoon, mutta uusia alueita kehittyy jatkuvasti. Heti, kun tulee vähänkin aurinkoa, uusia puita menee ruskeiksi. Toivoimme, että olisi tullut oikea talvi”, puunkorjuuyritys FinnHarvestin Saksan toimintojen johtaja Manuel Schmid selventää.

Muutamat suomalaiset korjuuyritykset tekevät paraikaa töitä Saksan hyönteistuhoalueilla. Yksi niistä on kuopiolainen puunkorjuuyritys FinnHarvest, joka on uurastanut Saksan Paderbornissa alkuvuodesta asti.

Schmid kuvailee tilannetta vakavaksi. Järeät usean motin kuuset ovat kuolleet pystyyn, ja ne täytyy poistaa metsistä mahdollisimman nopeasti.

”Me kokeillaan jo ennustaa, mihin kirjanpainaja seuraavaksi voisi hyppiä.”

Sateet ovat tehneet korjuuolosuhteista erityisen hankalat. Pitkät sadejaksot ovat johtaneet siihen, että Saksassa puolet hakkuukoneista seisoo, Schmid kertoo.

”Maa on liian pehmeä, ja täällä pitää olla hyvin tarkkana painaumien kanssa. Olosuhteet ovat semmoiset, että kaikkialle ei päästä korjaamaan, vaikka kirjanpainajaa tulisikin.”

FinnHarvestin asiakkaita ovat Saksan osavaltioiden metsänhoidosta vastaavat ”forstantit”, jotka ovat vastuussa tuhopuiden myynnistä.

Koska tuhopuita syntyy koko ajan lisää, kilpailu leimikoista on kiristynyt. Sana kulkee forstanttien välillä siitä, kuka tekee parasta jälkeä vaativissa olosuhteissa.

FinnHarvestille näyttöä on kertynyt jo vuodesta 1999, jolloin se saapui Saksaan ensimmäisen kerran siivoamaan myrskytuhoja.

”Kun tuhot iskevät, tänne tulee yhtä aikaa toimijoita useista eri maista. Meillä etu on ennen kaikkea ammattitaito ja pitkät suhteet Saksaan.”

FinnHarvestille onkin tärkeää jättää jälkeensä hyvä käyntikortti, jotta töihin voidaan palata aina tarvittaessa.

”Suomalaisella metsäosaamisella on Saksassa hyvä maine. Me näytetään forstanteille, että ollaan haastavissakin tilanteissa heidän vierellään. Pitää kehtoo mennä mukavuusalueen ulkopuolelle”, Schmid sanoo.

Metsätuhot ovat painaneet puun hintaa Saksassa rajusti alaspäin. Kuusitukin hinta tienv­arressa on nyt noin 25 euroa kuutiolta ja kuitupuun 11 euroa. Vielä vuosi sitten tukista saattoi saada 70–80 euroa kuutiolta.

”Kaikki sahat ovat ihan tukossa ja tehtaat pystyvät päättämään yksin puun hinnan”, Schmid kertoo.

Heikko hinta vaikuttaa myös korjuuyrityksiin. Koska hakkuukustannukset ylittävät usein myyntihinnan, metsänomistajat jättävät kuolleet rungot mieluummin pystyyn.

”Kaksi vuotta tilanne oli ihan toinen ja nyt metsänomistajat saavat meidät juuri ja juuri maksettua.”

”Suomessa on ajatus, että kun tulet tänne hakkaamaan puita, saat siitä ison tilin. Se on myytti. Pitää muistaa, että kun tänne tullaan, pitää aina investoida järeämpiin koneisiin.”

Schmid toivoo, että markkinat avautuisivat tukin lisäksi muillekin puutavaralajeille.

”Kuidusta kukaan ei maksa, joten ne pätkitään metsään. Vielä hetki sitten voittoa tehtiin Kiinaan menevillä, 11-metrisillä kuusitukeilla. Nyt sekin kauppa seisoo koronaviruksen takia. Kun markkinat avautuvat, saamme kurottua kustannuksia kiinni.”

FinnHarvest pohtii, kannattaako työntekijät lennättää takaisin Suomeen vai jäädä odottamaan sään ja markkinoiden kannalta parempia aikoja.

”Vaihtoehtoja on kaksi: joko forstantit sanovat, että hyvää työtä olette tehneet ja voitte jatkaa, tai voitte lähteä – nyt on rahat loppu.”

Jo monta vuotta jyllänneistä tuhoista halutaan ottaa opiksi.

Saksalaisten pitkän aikavälin suunnitelmana on kehittää metsätaloutta suuntaan, jolla laajamittaisia tuhoja voitaisiin välttää. Kuusikoiden sekaan kokeillaan istuttaa erilaisia lehtipuita, jotta tuhot eivät nousisi enää nykyisiin mittoihin.

”Saksalaiset kokeilee saada aikaan enemmän sekametsiä ja lisätä jatkuvaa kasvatusta. Kuusikoilla on ruokittu tehtaita viimeiset vuodet, mutta monokulttuuri on yksi syy tuhoihin. Tähän halutaan muutos”, Schmid arvioi.

Juha ROININEN
Oskari Piironen saapui ensimmäisen kerran Saksaan vuonna 1999 Lothar-myrskyn jälkeen. Nyt työpäivät kuluvat tuulituhojen sijaan kirjanpainajapuiden siivoamisessa.
Katso uusin video
Lue lisää

Ilmastoviisasta maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä kehittäviin hankkeisiin 103 miljoonaa euroa – asetus määrärahan käytöstä lausunnoille

Kirjanpainajakannat lievässä kasvussa aiempiin vuosiin verrattuna – kuoriaisia jäi runsaasti pyydyksiin vielä syyskuussa

Selvitys: Metsänhoidossa syytä varautua tuhoriskin kasvuun – kuusi ongelmissa ilmaston lämmetessä

Aila runteli pahiten Pohjanmaan metsiä – videolla myrsky tuivertaa Raippaluodon sillalla: "Köykäisempi tyyppi olisi lentänyt"