Metsä

Metsätuhoja aiheuttava havununna hivuttautuu kohti pohjoista – havaittu jo Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa myöten

Havununnaa ei vielä luokitella vakavaksi tuhonaiheuttajaksi. Todennäköisyys metsätuhoille kasvaa sitä mukaa, kun kannat runsastuvat. Lehtinunnasta ei tehty lainkaan havaintoja.
Jukka Pasonen

Havununnaa esiintyy runsaimmin Lounais-Suomessa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannat paljastavat. Kanta hivuttautuu kuitenkin kohti pohjoista.

Havununna on yöperhonen. Jos se runsastuu, toukat voivat aiheuttaa metsätuhoja syömällä puiden neulasia erityisesti varttuneissa männiköissä ja kuusikoissa.

Ensimmäiset kirjallisesti raportoidut havainnot havununnasta ovat peräisin 1950-luvulla.

"Havununnakannat alkoivat kasvaa näkyvästi vasta 1990-luvun lopulla. Havununnaa havaittiin ensin etelärannikolla, mutta nyt sitä tavataan jo Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa myöten", tutkija Markus Melin kertoo Luken tiedotteessa.

Luke seuraa havununnan leviämistä noin 130 paikassa feromonipyydyksin. Seuranta alkoi vuonna 2018 kokeiluna, mutta se jatkuu yhä.

Pyydyksiä pidetään varttuneissa ja uudistuskypsissä havumetsissä heinäkuun alusta elokuun loppuun.

Viime ja tämän vuoden seurannoissa runsaimmat havununnasaaliit saatiin Satakunnasta, Säkylän Pyhäjärven ympäristöstä. Vuonna 2019 saaliiksi saatiin parhaimmillaan 989 nunnaa pyydystä kohden ja vuonna 2020 lähes 900 havununnaa.

Hämeenlinnan ja Vantaan alueella pyydyksien saalismäärät kasvoivat huomattavasti viime vuodesta. Vuonna 2019 niillä saatiin saaliiksi 200–300 nunnaa, tänä vuonna lähes 700.

Sitä pohjoisempana havununnan levinneisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuodesta.

"Tänä vuonna havununnaseuranta hankaloitui, kun iso osa pyynnissä käytetyistä feromonisyöteistä osoittautui toimimattomiksi. Kannan kasvusta Etelä-Suomessa kertoo kuitenkin se, että vajaalla pyyntiverkollakin saaliiksi saatiin tänä vuonna lähes 15 000 havununnaa, kun taas vuonna 2019, jolloin kaikki feromonit toimivat, saalis oli hieman alle 17 000 havununnaa", Melin kertoo.

Saalismäärien perusteella on arvioitu, että havununnalla olisi pysyviä paikallispopulaatioita Kitee-Ikaalinen-linjan eteläpuolella.

Siitä pohjoiseen tehdyt havainnot koostuvat pääosin yksittäisistä, lisääntymisen jälkeen tuulen mukana lentoon lähteneistä uroksista. Yksittäisiä havununnia on tavattu aina Nurmeksen ja Kajaanin korkeudella asti.

Voimakkaasta leviämisestä huolimatta havununnaa ei vielä luokitella vakavaksi tuhonaiheuttajaksi. Seuranta jatkuu, koska todennäköisyys metsätuhoille kasvaa sitä mukaa, kun kannat runsastuvat.

"Haluamme tutkia lajin tuhodynamiikkaa eli ruokailutottumuksia etukäteen – emme vasta sitten, kun toukkien aiheuttamat tuhot ovat jo käynnissä", Melin toteaa tiedotteessa.

Lisäksi Melinin mukaan tarvitaan tietoa siitä, esiintyvätkö havununnat runsaimpina kuusikoissa vai männiköissä. Samoin tarvitaan tarkempaa tutkimusta lajin toukkavaiheesta ja sen ajoittumisesta, koska toukat ovat varsinaisia tuhonaiheuttajia.

Puunrunkojen koloissa talvehtivat havununnan munat selviävät hyvin Etelä- ja Keski-Suomen talvesta. Melin arvelee, että lajia rajoittava tekijä saattaakin olla kesäöiden kylmyys.

"Keski-Euroopassa tutkijat ovat havainneet havununnan lentoaktiivisuuden vähenevän merkittävästi, jos lämpötila putoaa 8–12 asteen tienoille. Lajihan lisääntyy yöaikaan heinä–elokuun taitteessa, eli Suomen yöt voivat olla havununnan lisääntymiselle liian kylmiä. Näitä asioita Suomessa ei vielä ole tutkittu", Melin toteaa.

Tänä vuonna Luke seurasi myös toisen yöperhosen, lehtinunnan, mahdollista leviämistä pääosin eteläisen rannikon lehtipuuvaltaisissa metsissä. Varmennettuja lehtinunnahavaintoja ei saatu.

Katso uusin video
Lue lisää

Kirjanpainajakannat lievässä kasvussa aiempiin vuosiin verrattuna – kuoriaisia jäi runsaasti pyydyksiin vielä syyskuussa

Ailan metsätuhot jäivät alle 20 miljoonaan euroon

Tasan kymmenen vuotta Asta-myrskystä – muistatko, miten kesän 2010 rajuilmat riehuivat?

Kirjanpainajien toinen sukupolvi ei vielä selviä talvesta Suomessa – Keski-Euroopassa tilanne on toinen ja siksi kanta kasvaa vauhdilla