Metsä

Puurakennusten kilpailukyky paranee, joka neljäs koulu rakennetaan jo puusta

Ruotsissa puukerrostalot ovat jo selvästi betonisia edullisempia.
Jaana Kankaanpää
Valtiolla on kunnianhimoiset tavoitteet julkisen puurakentamisen kasvattamiseksi, myös kuntapäättäjät ovat puurakentamiselle myötämielisiä.

Puutuoteteollisuuden selvityksen mukaan kuntapäättäjät yli puoluerajojen suhtautuvat erittäin myönteisesti puurakentamiseen. Se on alkanut näkyä myös käytännössä, sillä esimerkiksi joka neljäs koulu rakennetaan puusta.

Selvityksen mukaan kuntapäättäjiä yli puoluerajojen yhdistää vahva halu rakentaa kuntiin julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja kotimaisesta puusta. Puun etuina nähdään matala hiilijalanjälki, terveellisyys sekä kotimaisuus.

Myös aluetaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi paikallisesti työllistävät yritykset nähtiin tärkeinä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa työpaikkojen määrän kasvattaminen on kunnille elintärkeää.

”Vaikka kunnissa on voimakas tahtotila edistää puurakentamista, silti suuressa osassa kuntia ei ole laadittu julkisen rakentamisen strategiaa. Se on huolestuttavaa, sillä kyse on 3 miljardin euron vuosittaisesta hankinnasta", Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.

”Kunnat tarvitsevat julkisen rakentamisen strategian, joka ohjaa tulevaisuuden kestävää rakentamista. Tulevat kuntapäättäjät ovat avainvaikuttajia siinä, minkälaisessa ympäristössä kuntalaiset, lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet elävät”, Mikkola korostaa.

Puurakentamista jarruttaneista ennakkoluuloista esiin nousee puurakentamisen hinta. Puurakennuksien pelätään olevan betonisia kalliimpia.

Mikkolan mukaan Ruotsissa puukerrostalot ovat jo 20 prosenttia betonikerrostaloja edullisempia. Myös Suomessa puukerrostalot ovat saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason.

Hinnan ja terveysnäkökohtien lisäksi kuntapäättäjät voivat valinnoissaan ottaa huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Puurakentaminen leikkaa rakentamisen päästöjä 30 prosenttia ja varastoi hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan, Mikkola muistuttaa.

Valtio onkin asettanut kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle: vuonna 2022 kuntiin nousevista julkisista rakennuksista tulisi olla puuta 31 prosenttia, vuonna 2025 jo 45 prosenttia.

Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa suoraan 26 000 ihmistä ja sen liikevaihto on 8 miljardia vuodessa, mistä 2,5 miljardia muodostuu viennistä.

Nyt esitellyn tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuuden toimeksiannosta, ja siihen vastasi viime vuoden lopulla 394 kuntavaikuttajaa, joista 239 oli poliittisia vaikuttajia ja 155 viranhaltijoita.

Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Helsingin Kuninkaantammessa testataan vähähiilisyyttä hankintakriteerinä – YM avasi rakentamisen päästötietokannan helpottamaan rakennusten suunnittelua

Hyvä metsänhoito tarjoaa kunnille monikärkiohjuksen

Kuntalehti: Arkkitehtiliiton puheenjohtaja sanoo sen suoraan – miniyksiöitä ei pitäisi rakentaa minnekään

Puurakennuksemme ovat sitoneet saman verran hiilidioksidia kuin koko Suomi päästelee vuodessa – betoni ei pärjää ilmastovertailussa alkuunkaan