Metsä

Kuusen ylivalta metsänviljelyssä taipumassa: "Jo toinen kevät, kun mäntyä menisi sovittua enemmän"

Kuusentaimia on vielä tälle kesää saatavilla. Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salmisen mukaan jokin aika sitten männyntaimia jäi yli lähes ongelmaksi asti, mutta nyt tilanne näyttää kääntyneen.
Kimmo Haimi
Fin Forelian Nurmijärven taimitarhan vuoden ensimmäiset kuusentaimet kylvettiin reilu kuukausi sitten. Toimitusjohtaja Timo Salminen esitteli kennoja, jotka on täytetty kasvuturpeella. Päällä on kosteutta sitovaa sahanpurua.

Etelän taimitarhoilla on ollut jo viikkoja täysi tohina päällä, vaikka kasvukausi on vasta aluillaan.

”Taimikuormia on lähtenyt matkaan kolmen viikon ajan. Parin viikon päästä varastossa on jo tyhjää”, taimituottaja Fin Forelia Oy:n toimitusjohtaja Timo Salminen arvioi.

Kuusentaimia on vielä saatavilla tälle vuodelle. Muiden puulajien varastot ovat sen sijaan nollissa.

”Nyt on jo toinen kevät, kun mäntyä menisi sovittua enemmän. Yritin ostaa vuodenvaihteessa lisää, mutta tukkumarkkinat olivat jo silloin tyhjät.”

Salmisen mukaan kuusettumisen huippu näyttäisi taittuneen. Ruotsissa muutos on jo pidemmällä: männyntaimia myytiin viime vuonna kuusta enemmän.

”Jokin aika sitten mäntyä jäi vielä yli lähes ongelmaksi asti. On todennäköistä, että männyn istutusmäärät nousevat edelleen, vaikka metsänomistajilla on ongelmia hirvieläintuhojen kanssa.”

Puuntaimien vienti Ruotsiin ja Viroon on kasvanut viime vuosina rajusti.

”Viennin määrä vastaa suuruusluokaltaan pienimmän taimitarhamme tuotantoa”, Salminen havainnollistaa.

Fin Forelialla on taimitarhat Nurmijärvellä, Savonlinnan Kerimäellä, Saarijärvellä ja Rovaniemellä. Männyn taimituotanto painottuu pohjoiseen, kuusen etelään.

Suurin asiakas on metsänhoitoyhdistykset. Muita ovat muun muassa sahat, Metsähallitus, metsäpalveluyrittäjät ja yhteismetsät.

Yhtiö tuottaa vuodessa noin 50 miljoonaa taimea. Niistä reilut 70 prosenttia on kuusta ja vajaat 30 mäntyä.

Vienti pois lukien tuotanto vastaa vajaata kolmasosaa kaikista Suomeen vuosittain istutettavista taimista.

Salmisen mukaan myös tulevat vuodet näyttävät valoisilta. Tukin tämänhetkinen hyvä kysyntä näkyy taimitarhoilla parin vuoden viiveellä.

”Taimimarkkinat reagoivat rauhallisesti. Kysyntää tasaa myös se, että osa istuttaa taimet heti uudistamisen jälkeisenä kesänä ja osa vasta vuoden kuluttua.”

Metsityksen Salminen arvioi lisäävän taimien menekkiä noin viidellä prosentilla.

Kimmo Haimi
Yhteen kasvihuoneeseen kylvetään vuodessa kaksi tai kolme satoa. Taimitarhapäällikkö Katja Virtasen mukaan kasvatusaika on noin kuudesta seitsemään viikkoa, minkä jälkeen taimet siirretään ulos kentälle.

Nurmijärven taimitarhalla vuoden ensimmäiset kylvöt ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa, kertoo alkuvuonna taimitarhapäällikkönä aloittanut Katja Virtanen.

”On haastavaa ja mielenkiintoista olla vastuussa miljoonista taimista. Nurmijärvellä on 11 kasvihuonetta ja kaksi suurta kenttäaluetta ulkona.”

Kasvihuoneissa kylvöksiä seurataan päivittäin ja hoitotoimet, kuten kastelun tarve, arvioidaan tapauskohtaisesti.

Isoimmissa kasvihuoneissa voi kasvaa kerralla jopa miljoona taimea.

Kylvöerät merkitään huolella niiden jäljitettävyyden varmistamiseksi. Samassa muovihuoneessa voi kasvaa esimerkiksi sekä virolaista että kotimaista alkuperää olevia taimia.

Valtaosa Fin Forelian käyttämistä siemenistä on kuitenkin kotimaisia.

”Siemenet valitaan asiakkaan mukaan. Virossa saa käyttää vain paikallista siementä, joten sinne vietävissä taimissa käytämme virolaista siementä”, Salminen kertoo.

Suomessa vastaavaa sääntelyä ei ole. Joinain vuosina kuusen siemenpulaa on paikattu Virosta tai Ruotsista tuoduilla siemenillä. Niistä kasvatettuja taimia voi istuttaa Suomessa etelään, jossa kasvuolot vastaavat siemenen alkuperämaata.

Kimmo Haimi
Sadetus suojaa taimia paleltumiselta. Kasvukauden alettua taimitarhalla on pakkasia seuraava hallapäivystäjä.

Fin Forelia siirtyi vuonna 2017 Metsähallitukselta yhtiön toimivalle johdolle. Taimitarhan ostivat tuolloin Timo Salminen, Antti Lännenpää ja Esko Ikäheimonen.

Omistajarakenteessa tapahtui alkuvuonna muutos, kun Ikäheimonen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Hänen osuutensa osti Salmoss Oy, jonka omistavat yhtiön talouspäällikkö Päivi Moss ja Jaana Salminen.

Lue myös:

Kuusettumisen huippu taittunut, Pohjois-Suomessa metsiä uudistetaan männylle

Katso videolta kokeneen metsurin vinkit metsänistutukseen – kausi on nyt täydessä vauhdissa

Kimmo Haimi
Fin Forelian Nurmijärven taimitarhalla on 11 kasvihuonetta ja kaksi suurta kenttäaluetta ulkona.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Turpeen kohtalo huolestuttaa taimitarhaa – tuontiturve nostaisi taimien hintaa ja kylkiäisenä voisi tulla myös uusia rikkakasveja

Aarre: Männyn viljely epäilyttää monia metsänomistajia hirvituhoriskin vuoksi – karulla maalla kuusen viljely ei sekään ole hyvä vaihtoehto

Tuki lisää turvepeltojen metsityksen kannattavuutta

Metsänviljely keino sopeutua ilmastonmuutokseen