Yhteen kasvihuoneeseen kylvetään vuodessa kaksi tai kolme satoa. Taimitarhapäällikkö Katja Virtasen mukaan kasvatusaika on noin kuudesta seitsemään viikkoa, minkä jälkeen taimet siirretään ulos kentälle. Kuva: Kimmo Haimi
Kuusen ylivalta metsänviljelyssä taipumassa: "Jo toinen kevät, kun mäntyä menisi sovittua enemmän"
Kuusentaimia on vielä tälle kesää saatavilla. Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salmisen mukaan jokin aika sitten männyntaimia jäi yli lähes ongelmaksi asti, mutta nyt tilanne näyttää kääntyneen.
Fin Forelian Nurmijärven taimitarhan vuoden ensimmäiset kuusentaimet kylvettiin reilu kuukausi sitten. Toimitusjohtaja Timo Salminen esitteli kennoja, jotka on täytetty kasvuturpeella. Päällä on kosteutta sitovaa sahanpurua. Kuva: Kimmo HaimiEtelän taimitarhoilla on ollut jo viikkoja täysi tohina päällä, vaikka kasvukausi on vasta aluillaan.
”Taimikuormia on lähtenyt matkaan kolmen viikon ajan. Parin viikon päästä varastossa on jo tyhjää”, taimituottaja Fin Forelia Oy:n toimitusjohtaja Timo Salminen arvioi.
Kuusentaimia on vielä saatavilla tälle vuodelle. Muiden puulajien varastot ovat sen sijaan nollissa.
”Nyt on jo toinen kevät, kun mäntyä menisi sovittua enemmän. Yritin ostaa vuodenvaihteessa lisää, mutta tukkumarkkinat olivat jo silloin tyhjät.”
Salmisen mukaan kuusettumisen huippu näyttäisi taittuneen. Ruotsissa muutos on jo pidemmällä: männyntaimia myytiin viime vuonna kuusta enemmän.
”Jokin aika sitten mäntyä jäi vielä yli lähes ongelmaksi asti. On todennäköistä, että männyn istutusmäärät nousevat edelleen, vaikka metsänomistajilla on ongelmia hirvieläintuhojen kanssa.”
Puuntaimien vienti Ruotsiin ja Viroon on kasvanut viime vuosina rajusti.
”Viennin määrä vastaa suuruusluokaltaan pienimmän taimitarhamme tuotantoa”, Salminen havainnollistaa.
Fin Forelialla on taimitarhat Nurmijärvellä, Savonlinnan Kerimäellä, Saarijärvellä ja Rovaniemellä. Männyn taimituotanto painottuu pohjoiseen, kuusen etelään.
Suurin asiakas on metsänhoitoyhdistykset. Muita ovat muun muassa sahat, Metsähallitus, metsäpalveluyrittäjät ja yhteismetsät.
Yhtiö tuottaa vuodessa noin 50 miljoonaa taimea. Niistä reilut 70 prosenttia on kuusta ja vajaat 30 mäntyä.
Vienti pois lukien tuotanto vastaa vajaata kolmasosaa kaikista Suomeen vuosittain istutettavista taimista.
Salmisen mukaan myös tulevat vuodet näyttävät valoisilta. Tukin tämänhetkinen hyvä kysyntä näkyy taimitarhoilla parin vuoden viiveellä.
”Taimimarkkinat reagoivat rauhallisesti. Kysyntää tasaa myös se, että osa istuttaa taimet heti uudistamisen jälkeisenä kesänä ja osa vasta vuoden kuluttua.”
Metsityksen Salminen arvioi lisäävän taimien menekkiä noin viidellä prosentilla.
Sadetus suojaa taimia paleltumiselta. Kasvukauden alettua taimitarhalla on pakkasia seuraava hallapäivystäjä. Kuva: Kimmo HaimiNurmijärven taimitarhalla vuoden ensimmäiset kylvöt ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa, kertoo alkuvuonna taimitarhapäällikkönä aloittanut Katja Virtanen.
”On haastavaa ja mielenkiintoista olla vastuussa miljoonista taimista. Nurmijärvellä on 11 kasvihuonetta ja kaksi suurta kenttäaluetta ulkona.”
Kasvihuoneissa kylvöksiä seurataan päivittäin ja hoitotoimet, kuten kastelun tarve, arvioidaan tapauskohtaisesti.
Isoimmissa kasvihuoneissa voi kasvaa kerralla jopa miljoona taimea.
Kylvöerät merkitään huolella niiden jäljitettävyyden varmistamiseksi. Samassa muovihuoneessa voi kasvaa esimerkiksi sekä virolaista että kotimaista alkuperää olevia taimia.
Valtaosa Fin Forelian käyttämistä siemenistä on kuitenkin kotimaisia.
”Siemenet valitaan asiakkaan mukaan. Virossa saa käyttää vain paikallista siementä, joten sinne vietävissä taimissa käytämme virolaista siementä”, Salminen kertoo.
Suomessa vastaavaa sääntelyä ei ole. Joinain vuosina kuusen siemenpulaa on paikattu Virosta tai Ruotsista tuoduilla siemenillä. Niistä kasvatettuja taimia voi istuttaa Suomessa etelään, jossa kasvuolot vastaavat siemenen alkuperämaata.
Fin Forelian Nurmijärven taimitarhalla on 11 kasvihuonetta ja kaksi suurta kenttäaluetta ulkona. Kuva: Kimmo HaimiFin Forelia siirtyi vuonna 2017 Metsähallitukselta yhtiön toimivalle johdolle. Taimitarhan ostivat tuolloin Timo Salminen, Antti Lännenpää ja Esko Ikäheimonen.
Omistajarakenteessa tapahtui alkuvuonna muutos, kun Ikäheimonen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Hänen osuutensa osti Salmoss Oy, jonka omistavat yhtiön talouspäällikkö Päivi Moss ja Jaana Salminen.
Lue myös:
Kuusettumisen huippu taittunut, Pohjois-Suomessa metsiä uudistetaan männylle
Katso videolta kokeneen metsurin vinkit metsänistutukseen – kausi on nyt täydessä vauhdissa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
