Metsä

"Eihän tuossa ole mitään järkeä" – MTK tyrmää Rakennusteollisuuden laskelmat, joissa betoni päihittää puun ilmastovaikutuksissa

Metsäjohtajan mukaan on huolestuttavaa, että laskennallisella kikkailulla voidaan hämmentää tavallista kuluttajaa.
Jaana Kankaanpää
Rakennuksen positiivisia ilmastovaikutuksia voivat olla materiaalien kierrätys ja rakennukseen sitoutunut hiili.

"Eihän tuossa ole mitään järkeä", sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Hän pitää kummallisina ja kikkailuna tuloksia siitä, että betonitalo peittoaisi ilmastovaikutuksiltaan puutalon.

Rakennusteollisuus RT tiedotti aikaisemmin Gaia Consulting Oy:n tuottamasta selvityksestä, jossa tarkasteltiin rakennusten hiilikädenjäljen laskentaa ja siihen liittyviä haasteita. Selvityksen mukaan puurakennuksen kokonaishiilijalanjälki voi pitkällä aikavälillä olla betonirakennusta isompi, jos hakkuiden vaikutus metsien hiilinieluun huomioidaan.

Hiilijalanjäljen laskennassa ei tällä hetkellä oteta huomioon hakkuiden vaikutusta metsän hiilinieluun, vaan hakkuut lasketaan osaksi maankäytön ja sen muutoksen päästöjä. Hiilijalanjälki eli tuotteen aiheuttamat päästöt lasketaan yhteisesti sovittujen standardien mukaan.

Selvityksen mukaan etenkin puutuotteiden hiilivarastojen esittäminen yleisenä ilmastohyötynä vaatii tarkastelua. Hakkuiden yhteydessä metsän hiilivarasto pienenee ja puurakennuksen hiilivarasto ei välttämättä riitä kompensoimaan menetettyä hiilinielua.

"Eihän niitä voi kahteen kertaan laskea. Jos päästö lasketaan hakkuuvaiheessa osaksi LULUCF-sektorin päästöjä, ei sitä voi lisätä toistamiseen myöhemmin", Hakkarainen puuskahtaa.

"Jos hakkuiden päästöt otetaan huomioon rakentamisessa, niin silloin niitä ei voida laskea siellä metsässä. Jos hakataan puu ja poltetaan se, niin täytyy päättää, lasketaanko päästö, kun puu kaatuu metsässä vai savusta, joka nousee piipusta."

Samoilla linjoilla on myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Hän pitää selvitystä kilpailevan materiaalin tarkoitushakuisena yrityksenä vesittää puurakentamista.

"Kansainväliset laskentasäännöt lähtevät yksiselitteisesti siitä, että puu on uusiutuva luonnonvara."

Puustoa ei päästölaskennoissa ajatella yhtenä puuna vaan koko taseena. Laskennassa otetaan huomioon se, että hakatun puun tilalle kasvaa uusi.

"Tässä ei nähdä metsää puilta. Tämä on laskentaa, mutta yksinkertainen biologinen totuus on se, että biomassan hiili kiertää ikuista kiertoaan. Hyvällä metsänhoidolla voidaan varmistua siitä, että metsä kasvaa enemmän kuin sitä hakataan, jolloin se on hiilinielu."

Hakkaraisen mukaan on huolestuttavaa, että laskennoilla kikkailemalla voidaan saada asiat näyttämään halutulta. Hänestä on hyvä asia, että ihmiset ovat valveutuneita ja kiinnostuneita ympäristövaikutuksista.

"Keskimääräisellä kuluttajalla ei ole kuitenkaan mitään mahdollisuutta selvittää, miten asiat on laskettu."

Hakkaraisen mukaan tulisi kuitenkin olla huolissaan, jos laskelmia aletaan tehdä niin, että asiat näyttävät paremmilta kuin ne ovat.

Hakkaraista itseään jäi selvityksessä eniten närästämään asenteelliselta tuntunut alkuasetelma. Hän kyseenalaistaa metodin, jolla haastatteluja on selvitykseen tehty.

"Minuakin haastateltiin. Päällimmäisenä jäi ajatus siitä, että mikähän mahtaa olla tulos, jos selvitystä tehdään näin."

Hiilikädenjäljen eli positiivisten ilmastovaikutusten raportoiminen ollaan ottamassa osaksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta.

Rakennuksen hiilikädenjäljeksi laskettaisiin ne positiiviset ilmastovaikutukset, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Sellaisia olisivat esimerkiksi elinkaaren aikana tuotettu uusiutuva energia, rakennusmateriaalin kierrätys ja pitkäaikaiset hiilivarastot esimerkiksi puurakenteissa.

Ympäristöministeriön erikoisasiantuntija Matti Kuittisen mukaan nykyinen päästölaskenta perustuu uusimpaan tutkimustietoon ja yhteisiin sopimuksiin laskentatavoista. Sitä voidaan kuitenkin tarvittaessa päivittää, kun uutta tutkimusta tehdään.

Sopimuksiin perustuvaa päästöjen arviointia on aika ajoin pohdittu Euroopan komissiossa asti. Yksittäisten tuotteiden keskinäistä vertailua tärkeämpää onkin kokonaisvaltainen päästöjen arviointi ja vähentäminen.

Lue myös: Onko puutalo sittenkin pahis? Selvitys: Hakkuiden huomioiminen voi kääntää hiililaskelmat päälaelleen

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

"Katastrofi metsätaloudelle", toteaa MTK:n Tiirola EU:n metsästrategiasta

Tehotuotantoa paholaisen työksi kutsunut kolumni ei tuonut seuraamuksia papille Espoon hiippakunnan tuomiokapitulilta

Luke selvitti broilerin- ja sianlihan jalanjäljet

Varhaisperunat ovat nyt vielä tavallistakin maukkaampia – pitkä aurinkoinen jakso kerrytti mukuloihin makua