Kumpaa ravintoa yksi metsähehtaari tuottaa enemmän, hirvenlihaa vai sieniä?

Yksi metsähehtaari tuottaa vuodessa keskimäärin 50 kiloa syötäviä sieniä ja 250 grammaa hirvenlihaa. Kuva: Jaana Kankaanpää, Heikki Willamo

Metsässä kulkiessa törmää ennemmin sieneen kuin riistaeläimeen. Se on selvä asia metsästäjällekin, joka on varta vasten lähtenyt metsään tavoittelemaan riistaa. Niin kauan kuin maa on lumeton, kastikkeen makuaineet löytyvät helpommin kuin liha.

Se ei johdu vain siitä, että arat eläimet kykenevät liikkumaan ja väistämään ihmistä.

Sieniä on kerta kaikkiaan paljon enemmän kuin hirviä.

Suomen 20 miljoonaa metsähehtaaria tuottaa Arktiset aromit ry:n mukaan noin miljardi kiloa syötäviä sieniä vuodessa, 50 kiloa hehtaaria kohti.

Viime vuoden hirvisaalis puolestaan oli Luonnonvarakeskuksen mukaan 19 907 aikuista ja 17 953 vasaa. Lihaa näistä kertyi noin viisi miljoonaa kiloa. Metsä tuotti siis 250 grammaa hirvenlihaa hehtaaria kohti. Siitä noin 52 grammaa on Fineli-verkkopalvelun mukaan proteiinia ja seitsemän grammaa rasvaa.

Suppilovahveron proteiinipitoisuus on vaivaiset 2,2 prosenttia, mutta sienisato on niin paljon hirvisaalista suurempi, että hehtaaria kohti sienet tuottavat monikymmenkertaisesti enemmän syötävää – suppilovahveron ravintoarvoilla laskettuna esimerkiksi proteiinia noin kilon per hehtaari ja jopa rasvaa 400 grammaa hehtaaria kohti.

Ei ole aivan reilua verrata yhden eläinlajin saalista kaikkien sienten potentiaaliseen tuotantoon. Asia ei silti kummemmaksi muutu, vaikka hirvisaaliin kaksinkertaistaisi muun riistasaaliin huomioimiseksi. Sienet tuottavat enemmän ravintoa.

Hehtaarin sienituotolla saisi 12 000 kilokaloria. Tällä aikuinen ihminen tyydyttäisi noin viiden päivän energiatarpeen.

Käytännössä ihmisen lienee mahdotonta syödä 10 kiloa sieniä päivässä. Hirvenliha on tiiviimpää ravintoa kuin sieni, joten hirveä tarvitsee syödä ”vain” pari kiloa päivittäisen energiatarpeen tyydyttämiseksi.

Sille on syynsä, miksi paisti on yleensä pääruoka ja sienet kuuluvat kastikkeeseen.