Metsä

Jälleen uusia rajoituksia metsien käyttöön – Euroopan komissio suunnittelee puun energiakäyttöön läpimittarajoituksia ja kieltoja korjuuseen kelpaavista metsistä

EU:n ote metsistä tiukentuu. Energiapuolelle kaavailtujen rajoitusten pelätään haittaavan puupohjaisia investointeja.
Kimmo Haimi
Komissio väläyttää tiukennuksia energiapuukorjuuseen kelpaavien metsien määritelmiin. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että kaikista metsistä ei voisi jatkossa korjata energiapuuta.

Euroopan komissio valmistelee tiukennuksia metsäbiomassan energiakäytön kestävyyskriteereihin.

Komissiosta vuotaneiden suunnitelmien mukaan uusiutuvan energian käyttö kaksinkertaistuisi nykyisestä 2030 mennessä.

Tavoitteena olisi kattaa 38–40 prosenttia energiankulutuksesta uusiutuvilla energiamuodoilla vuonna 2030. Vuonna 2019 uusiutuvat energiamuodot kattoivat noin viidenneksen energiankulutuksesta EU:ssa.

Tiukennuksia pohditaan energiapuukorjuuseen kelpaavien metsien määritelmiin. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että vanhoista tai luonnontilaisista metsistä sekä turvemailta ei voisi jatkossa korjata kestäväksi todettua energiapuuta.

Uusiutuvan energian direktiivistä (red II) saatiin aikaan sopu vuonna 2018.

Nyt neuvottelut ovat alkamassa alusta, kun komissio haluaa päivittää energialait vastaamaan uusia kiristyneitä päästötavoitteita. Uusien tavoitteiden mukaan päästöjen tulee vähentyä vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia 1990 vuoden tasosta.

Osana pakettia komissio kaavailee energiaraaka-aineelle kestävyyskriteerejä, joiden avulla voidaan tarkastella, että muun muassa metsäbiomassa on tuotettu kestävästi. Uusiutuvan energian direktiivin valmisteluista vuodetun tiedon perusteella komissio suunnittelee läpimittarajoituksia puun energiakorjuuseen.

Viime kierroksella taistelua käytiin muun muassa siitä, voidaanko mäntyöljystä, kannoista ja runkopuusta valmistaa kestäviä biopolttoaineita sekä haketta.

Euroopan parlamentista löytyy vastarintaa puubiomassan energiakäytölle, koska joidenkin meppien mukaan se sotii EU:n tiukentuneita monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteita vastaan.

"Suomessa on hyvä varautua siihen, että myöhemmin sovittavat kriteerit eivät kannusta puun laajamittaiseen energiakäyttöön. Siihen voi tulla jatkossa rajoitteita, koska kasvava joukko tutkijoita kyseenalaistaa puupohjaisen bioenergian hiilineutraalisuuden", vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala kertoo.

Komission lopullisia linjauksia odotetaan heinäkuussa.

Bioenergia ry pitää kehitystä huolestuttavana.

"Mukana on paljon elementtejä, jotka istuvat huonosti suomalaisiin olosuhteisiin", toimitusjohtaja Harri Laurikka sanoo.

"Meistä olisi nyt tärkeintä kerätä ensin kokemuksia jo sovitun direktiivin toimeenpanosta, joka on vasta aluillaan."

Laurikan mukaan on olemassa riski, että lainsäädäntövalmistelu ei tue siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.

"Suomessa kotimaisen hakkeen käyttö on jo nyt viime vuosina pienentynyt ja tuonti lisääntynyt, vaikka meidän pitäisi pystyä lisäämään kotimaisen energiapuun tarjontaa esimerkiksi hakkuurästeiltä. Euroopassa on edelleen todella paljon fossiilista energiaa käytössä ja bioenergia voi auttaa korvaamaan sitä. Jos puulle kuitenkin asetetaan huonosti harkittuja rajoituksia, niin kehitys hidastuu.”

Laurikka epäilee, että uudistus vaikuttaa pahimmassa tapauksessa laajemmin metsätalouteen ja puuta käyttävään teollisuuteen.

"Puun hankinta on kokonaisuus. Jos energiapuun hankintaan tehdään merkittäviä muutoksia, niin se voi vaikuttaa erityisesti harvennusten kannattavuuteen ja sitä kautta laajemmin metsätalouteen.”

MTK pitää tärkeänä, että energialainsäädännöllä ei estetä elinkeinotoimintaa.

"Nykyisen direktiivin aikaisissa arvioinneissa suomalainen biomassa on arvioitu kestäväksi. Nyt ollaan tekemässä tiukennuksia perustelematta, miksi metsäpään kriteereitä pitäisi ylipäätään tiukentaa", MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen sanoo.

MTK:lle tärkeää on se, että bioenergiaa voidaan valmistaa monipuolisista metsäraaka-aineista. Kestävyyden tarkastelun tulisi perustua kansalliseen lainsäädäntöön.

"Tilanne on hämmentävä, kun nykyisen direktiivin toimeenpano on vielä kesken ja kunnollisia arvioita niiden toimivuudesta ei ole vielä ollut mahdollista tehdä. Paras olisi, jos kestävyyskriteereitä ei avattaisi ollenkaan."

Komission mukaan biomassa on tällä hetkellä EU:n tärkein uusiutuva energialähde. Sen osuus on 60 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta, selviää EU-komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) keväällä julkaistusta raportista.

Puupohjaisesta biomassasta noin puolet tulee metsäteollisuuden sivuvirroista, eli niin kutsutuista sekundäärisistä biomassoista. 37 prosenttia on runkopuusta ja latvuksista syntyvää primaarista biomassaa ja 14 prosenttia luokittelematonta puubiomassaa.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Tuontihakkeen poltto kasvoi ja kotimaisen metsähakkeen väheni lämpö- ja voimalaitoksissa

Metsähakkeen tarve kasvaa, kun turve ja kivihiili poistuvat käytöstä – alan etujärjestöt huolissaan energiapuun riittävyydestä

Energiapuun kauppa väheni kolmanneksen viime vuoden lopusta

Metsäkoneyrittäjällä on takanaan "vanhan hyvän ajan" talvi – "Lumi on pelastanut, vaikka maa on aivan sula"