Metsä

Maailman metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästöjen lähteeksi, sanoo FAO:n asiantuntija – Suomessa metsä on yhä tukevasti hiilinielu, suomalaistutkija: "Luonnontieteellisesti paljon suurempi kuin poliittisesti"

Yhä useamman maailman maan metsät ovat siirtyneet hiilinielusta päästölähteeksi. Esimerkiksi Venäjällä metsät ovat kuitenkin yhä selkeästi hiilinielu, vaikka maassa kärsitään joka kesä isoista metsäpaloista.
Petteri Kivimäki
Maailman tutkituin puu sijaitsee Juupajoella Hyytiälän SMEAR-tutkimusasemalla. Puusta mitataan kaasujenvaihtoa neulasista juuristoon asti. Puu imee sisäänsä hiilidioksidia, mutta hengittää sitä myös ulos.

Vanhan totuuden mukaan metsät ovat maapallon keuhkot. Mutta ovatko ne samalla myös hyvä ja tarpeellinen hiili-imuri, joka auttaa sitomaan hiilidioksidia, jota liikenne, asuminen, teollisuus ja ruuantuotanto tuottavat?

Vastaus riippuu siitä, mitä aluetta tarkastellaan ja millä aikajänteellä. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan maailman metsät olivat kokonaisuutena viime vuosikymmenellä (2011–2020) vain nippa nappa hiilinielu. Vuosikymmenen viimeisen viiden vuoden aikana metsät olivat muuttuneet nielusta päästöksi; ne vapauttivat hiiltä ilmakehään enemmän kuin sitoivat. Päästölähteen puolella metsät ovat tosin olleet jo ennen 2010-lukuakin.

FAO:n tilastotieteilijän ja ilmastonmuutosasiantuntijan Francesco Tubiellon mukaan syynä on metsäkato. Sitä aiheutuu, kun metsiä raivataan, poltetaan tai muutetaan muuhun käyttötarkoitukseen.

"Se tuntuu monesta yllättävältä, mutta ei ole sitä. Metsien biomassa on laskenut pitkään", Tubiello sanoo.

Päästölähteeksi metsät on ajanut biomassan pienentyminen eritoten tropiikin alueilla. Metsää katoaa etenkin Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Brasiliassa, missä metsää raivataan paljon asumis- ja viljelykäyttöön.

FAO pyrkii saamaan tilastonsa mahdollisimman yhtenäisiksi, mutta jo tulkinta metsästä voi värittää tietoja. Maailman metsät luokitellaankin uudelleen FAO:n lukuihin.

Metsäkato on maailmalla iso ongelma, mutta sen lisäksi metsissä on alkanut ilmetä muitakin murheita, myös Euroopassa.

Tutkimuskoordinaattori Pauliina Schiestl-Aalto ja tutkijatohtori Juho Aalto seuraavat männyn kaasujen vaihtoa eli yhteyttämistä Juupajoella Helsingin yliopiston Hyytiälän SMEAR-tutkimusasemalla.

Yhteyttämisessä hiilidioksidia sitoutuu hiileksi puun runkoon, oksistoon ja juuristoon. Kun oksia, neulasia ja juuria kuolee, niistä vapautuu hiilidioksidia takaisin ilmaan.

”Vain noin viidennes kaikesta yhteytetystä hiilestä jää metsään”, Schiestl-Aalto kertoo.

Metsään jäävästä hiilestä suurin osa kertyy puiden runkoihin.

”Maailmanlaajuisesti luontainen hiilenkierto on paljon suurempaa verrattuna ihmisen toiminnasta ilmakehään vapautuvaan hiileen. Ihmisen toiminta kuitenkin horjuttaa hiilenkierron tasapainoa”, Aalto selittää.

Mittaustornissa, parinkymmenen metrin korkeudessa, puun oksiin kiinnitetyt muoviset läpinäkyvät rasiat mittareineen mittaavat hiilidioksidipitoisuuksia männyn vuosiverson ympärillä. Rasian ollessa auki mittalaite rekisteröi oksan ympärillä olevan ilman hiilidioksidipitoisuuden. Kun rasia sulkeutuu, laite mittaa sisälle jäävän ilman pitoisuuksia eri valo- ja lämpöoloissa. Näiden perusteella saadaan selville puun yhteyttämisnopeus sekä puun oman uloshengityksen määrä eri olosuhteissa. Tiedoista saadaan laskettua puun ja koko metsän yhteyttämisprosessi.

Koska yhteyttämisen lainalaisuudet ovat samat kaikkialla, voidaan Hyytiälän tutkimusaseman tietoja hyödyntää kaikkialla maailmassa, kun ilmaston lämpenemisen vaikutuksia hiilensidontaan arvioidaan. Hyytiälässä työtä tällä saralla on tehty jo 1970-luvulta lähtien.

Hiilinielusta päästölähteeksi metsän muuttaa jokin häiriö joko yhteytyksessä tai hiiltä vapauttavissa prosesseissa. Häiriöitä aiheuttavat muun muassa hakkuut, tuhohyönteiset ja sienet, myrskyt tai vaikkapa kuivuus.

Ilmiöiden monimutkaisuus kuitenkin sekoittaa herkästi metsäkeskustelua, jossa vilisee ammattilaisillekin hankalia käsitteitä. EU-politiikassa Suomessa päänvaivaa aiheuttaa muun muassa se, miten hiilinielut lasketaan.

”Olisi kiva, jos faktat olisivat faktoja ja hiilinielujen laskenta tehty luonnontieteellisten mallien mukaan. Luonnontieteellisesti Suomen metsät ovat paljon suurempi nielu kuin poliittisesti”, Aalto sanoo.

Petteri Kivimäki
Hyytiälän SMEAR-tutkimusasemalla tutkitaan hiilensitomiskykyä. Tutkimuskoordinaattori Pauliina Schiestl-Aallon ja tutkijatohtori Juho Aallon tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös muualla maailmassa.

Metsien hyvinvoinnin ja ilmaston kannalta on tärkeää, että puut ja kasvit pysyvät terveinä ja hiiltä sitoutuu metsiin tulevaisuudessakin.

Osassa maailman metsistä kehitys on mennyt jo jonkin aikaa huolestuttavaan suuntaan, kun metsät ovat muuttuneet hiilinielun sijaan päästölähteiksi. Keväällä uutiset kertoivat Brasilian Amazonin sademetsien tuottavan enemmän päästöjä kuin ne sitovat hiiltä. Sama tilanne on ollut jo jonkin aikaa Kanadan laajoilla metsäalueilla. Sen sijaan Venäjän metsät ovat FAO:n mukaan yhä selkeästi hiilinielu, vaikka runsaiden metsäpalojen käryt tuntuvat Suomessa asti joka vuosi.

Niissä maissa, jotka ovat sitoutuneet YK:n ilmastosopimukseen, metsät ovat FAO:n laskentatavan mukaan lähtökohtaisesti yhä hiilinieluja. Hiilinielulla tarkoitetaan tilannetta, jossa metsät kasvavat ja sitovat hiilidioksidia enemmän kuin niistä vapautuu sitä ilmaan.

Silti Euroopassakaan tilanne ei ole enää kaikkialla hyvä. Metsätuhot ovat jyllänneet etenkin Keski-Euroopan metsissä, ja puuta on kuollut kuivuuden, hyönteis- ja myrskytuhojen takia valtavia määriä.

Muutos on ollut dramaattinen etenkin Tšekissä, jonka metsät muuttuivat päästölähteeksi vuonna 2018, kertoo apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta.

”Aiemmin ne sitoivat noin 7–8 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa, vuonna 2019 ne olivat päästölähde noin 15 miljoonalla tonnilla.”

Itse asiassa Tšekin metsät tuottivat vuonna 2019 päästöjä niin paljon, että se vastasi puolta siitä, mitä Suomen metsät imivät hiilinieluna samana vuonna. Päästölähteeksi ovat Euroopassa muuttuneet myös Slovenian metsät.

Petr Eret / CTK / Lehtikuva
Kuivuus ja hyönteistuhot ovat aiheuttaneet Tšekin metsille valtavia vahinkoja. Metsät muuttuivat vain viidessä vuodessa hiilinielusta selväksi päästölähteeksi.

”Me tarvitsemme metsien ja maankäytön nieluja. Suomikin esimerkiksi on ilmoittanut, että olemme hiilineutraali vuonna 2035. Jotta nieluja on, meidän on mietittävä, miten metsiä käytetään ja hoidetaan”, Lehtonen sanoo.

Vaikka Euroopan metsät nielevät edelleen hiilidioksidia ilmasta enemmän kuin ne sinne päästävät, ovat nielut Lehtosen mukaan pienentyneet viime vuosikymmenen aikana. Itävallassa muun muassa metsien hiilinielu näyttää supistuneen karkeasti puoleen siitä, mitä se oli vielä 1990-luvulla.

Myönteisiäkin esimerkkejä löytyy. Kreikka on onnistunut kasvattamaan puuvarojaan ja lisäämään hiilinielujaan. Samoin Espanjan tilanne on kohentunut.

Niin kauan kuin metsät sitovat hiiltä enemmän kuin sitä vapauttavat, metsien hiilivarastot kasvavat.

Näin on käynyt muun muassa Suomessa ja Ruotsissa. Suomen metsävarat eli hiilivarastot ovat kasvaneet 30 vuodessa 36 prosenttia, ja samaan aikaan teollisuus on tuonut maahan vientituloja ja työllistänyt ihmisiä.

Elli Paananen

Suomen metsissä on puuta ja siten hiilivarastoa nyt huomattavasti enemmän kuin 1950-luvulla. Metsävarat on saatu pysymään kasvussa aktiivisella metsänhoidolla, ja raaka-ainetta on riittänyt teollisuudelle. Metsät ovat suhteellisen terveitä, ja tuhot jääneet kansainvälisesti verrattuna pieniksi.

Ongelmiin ajautuneessa Tšekissä puita kuolee kuivuuden ja hyönteistuhojen takia. Metsiin lahoavista puista hiili vapautuu pikkuhiljaa takaisin ilmaan. Samalla aiheutuu ongelmia metsän uudistamiselle, jos kuollutta ei puuta saada uuden tieltä pois.

Luken Lehtosen mukaan Tšekillä tulee olemaan isoja ongelmia täyttää EU:n sille asettama metsien hiilinielutavoite.

”Se tulee olemaan haaste”, hän sanoo.

Esimerkiksi Saksalla vastaavaa ongelmaa ei ole, sillä sen metsien hiilinielu on liki kaksinkertainen poliittiseen tavoitteeseen verrattuna.

Voivatko Suomessa sitten jossain tilanteessa metsät muuttua hiilinielusta päästölähteeksi? Hetkellisesti joillakin alueilla näin on voinut käydä. Kokonaisuutena metsät ovat asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessakin tukevasti hiilinielu, kunhan kasvu pysyy hakkuita suurempana. Jos hakkuut ja metsätuhot kasvaisivat poikkeuksellisen suuriksi, metsät voisivat jonain vuonna täälläkin muuttua Lehtosen mukaan hiilen lähteeksi.

Petteri Kivimäki
Suomessa metsät ovat yhä tukevasti hiilinielu. Hyytiälässä mittaustorneja korotetaan puuston pituuden mukana.

Hyytiälässä tutkitaan parhaillaan, kuinka kauan harvennetulla metsällä kestää palautua takaisin hiilinieluksi. Tutkijaparin mukaan aikaa kuluu muutama vuosi. Siinä ajassa puiden rungon, oksiston ja lehvästön voimistunut kasvu ylittää maaperästä ja maahan jääneistä oksista vapautuvan hiilen määrän. Avohakkuualalla siirtymäaika on pidempi.

Kun metsää harvennetaan, puiden latvukset jäävät aluksi aukkoisiksi ja valoa ja lämpöä pääsee maahan tiheää metsää enemmän. Se nopeuttaa mikrobitoimintaa ja voimistaa hiilen vapautumista maasta. Muutamassa vuodessa latvukset kasvavat, ja metsä muuttuu taas nettonieluksi. Sekä hiilinielua että metsänomistajien rahapussia palvelee, että harvennukset tehtäisiin ajoissa. Näin metsät kasvavat tasaisesti, ja notkahdus yhteytyksessä jää lyhyeksi.

Kun ilmasto lämpenee, maan hiilivarastoa vapautuu herkemmin. Suomessa tosin samalla yhteytys vuositasolla lisääntyy, kun ilmasto lämpenee, Schiestl-Aalto ja Aalto selittävät. Suomen etu on tutkijoiden mukaan myös se, että metsäraja työntyy pohjoisemmaksi, jolloin metsäpinta-ala voi kasvaa.

Vanhenevan metsän kyky sitoa hiiltä heikkenee. Havumetsässä yksittäisen puun neulaset uusiutuvat muutaman vuoden kierrolla, joten yksittäisessä puussa yhteyttäminen pysyy vauhdissa. Samaan aikaan metsän muut prosessit vapauttavat aiempaa suuremman osan sidotusta hiilestä. Vanhan metsän puusto ja maaperä toimivat kuitenkin hiilen varastona, vaikka nettonielu olisikin pieni.

Metsä ja puut ovat paitsi hiilikysymys, myös osa taloutta ja työllisyyttä. Ne voivat olla myös vaihtoehtoinen raaka-aineen lähde monille tähän asti fossiilisista raaka- aineista tehdyille tuotteille.

Kun Suomessa kaadetaan puuta ja myydään sahatavaraa tai puurakenteita maailmalle, niillä voidaan käyttömaassa korvata esimerkiksi betonia tai teräsrakenteita. Suomessa kyseiset hakkuut rokottavat hiilitasetta, mutta käyttömaassa ne voivat purkaa vaihtoehtoisen tuotteen valmistuksesta aiheutuvia suurempia päästövaikutuksia. Yhden maan menetys voi siis taselaskennassa olla toisen hyöty.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Puukauppa käy liki huippuvuoden 2018 vauhtia

Yle uutiset: Luonnonvarakeskus suunnittelee uuden ajan navettaa Jokioisille

Kuiva kesä uhkaa marjasatoa – etenkin mustikkasato jää tavallista pienemmäksi

Tutkijat vastaavat: "Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä"