Metsä

Miksi metsien koneistutus ei yleisty, vaikka sitä pidetään hyvänä menetelmänä? "Normaalina päivänä maahan saa tuhat tainta"

Koneellisen istutuksen osuus on pudonnut pariin prosenttiin istutusalasta.
Hanna Koikkalainen
Lemillä istutettiin heinäkuun lopulla koneellisesti kuusentaimia. Konepalvelu Helkalan kuljettaja Niko Gustafsson kertoo, että päivässä taimia saa maahan tuhat kappaletta.

Koneellinen puuntaimien istutus vaikuttaa hyvältä menetelmältä eivätkä kustannuksetkaan näytä nousevan liian koviksi, Lemillä koneistutukseen heinäkuun lopulla tutustunut Saimaan metsänomistajien puheenjohtaja Irma Welling sanoo.

Niko Gustafsson Konepalvelu Helkalasta istutti neljän hehtaarin aukkoa kuuselle kaivinkoneella, jossa oli Bracken istutuslaite. "Normaalina päivänä maahan saa tuhat tainta", hän kertoo.

Metsänomistaja Seppo Kangasmäen tilalla istutusta seuraamaan tulleet arvioivat, että miestyönä taimia voi saada maahan enemmänkin kuin kone. Erona on kuitenkin, että kone muokkaa maan ja tekee istutusmättään samalla kertaa, eikä väsy. Työn jälki pysyy samana aamusta iltaan.

3,6 hehtaarin uudistusalan istutuksen hinta taimineen oli arvonlisäverollisena 6 600 euroa eli noin 1 800 euroa hehtaarilta, Kangasmäki kertoo.

Hän kertoo istuttaneensa edellisvuonna käsipelillä noin seitsemän hehtaaria, joten nyt oli aika kokeilla koneistutusta.

Wellingin arvion mukaan istutustyön, taimien ja muokkauksen hinta yhteensä nousee vähintään samaksi kuin koneellisen istutuksen. Niiden kaikkien osuus on noin kolmannes koko kustannuksista tietysti paikasta, taimien koosta ja muokkauksesta riippuen.

Istutusjäljessä oli paikoin vähän toivomisen varaa, koska osa taimista jäi vinoon. Gustafssonin mukaan se ei kuitenkaan haittaa kuusen taimia, ne korjaavat itsensä pian suoraksi.

"Kiviseen maahan koneistutus ei sovellu, sieltä ei istutuspaikkoja löydy tarpeeksi tai hakemiseen menee liian kauan."

Istutuslaitteen kestävyys on ollut vuosien mittaan koetuksella ja siinä on ollut erilaisia vikoja, jotka heikentävät kannattavuutta koneyrittäjän kannalta, koneyrittäjä Pekka Helkala Lappeenrannasta toteaa.

"Myös istutusalueen valinta on tärkeä. Lisäksi täytyy olla Nikon tapainen hyvä koneenkuljettaja, jolla ei mene heti sormi suuhun", hän sanoo.

Gustafssonin mukaan tänä kesänä laite on pelannut hyvin, kun siihen tehtiin iso huoltoremontti talvella.

Helkala tekee istutusta pääasiassa UPM:lle, jonka ostajat tarjoavat metsänomistajille mahdollisuutta koneistutukseen puunmyynnin yhteydessä.

Hanna Koikkalainen
Metsänomistaja Irma Wellingin mielestä koneistutus vaikuttaa järkevältä menetelmältä. Myös Jari Karhu Saimaan metsänomistajista oli tutustumassa koneistutukseen.

UPM Metsän operaatiojohtaja Tero Nieminen pitää koneellista istutusta kannattavana ja järkevänä, kunhan vain kohde on sopiva. Kivisille ja "piilokivisille" alueille se ei sovi eikä myöskään kosteille maille, joissa tarvitaan ojitusmätästystä muokkausmenetelmänä.

Koneistutuksen etu on, että se tehdään saman tien suoraan kosteaan mättääseen, eli muiden kasvien kilpailu vähenee ja kosteus edistää juurtumista.

UPM istuttaa koneellisesti noin miljoona tainta eli runsaat 500–600 hehtaaria omilla että asiakkaiden mailla. "Kokemukset yhtiön omilta mailta ovat sen verran hyviä, että tätä voi sen perusteella suositella myös yksityismaille", Nieminen toteaa.

"Tiedon lisääntyminen koneviljelyn kokonaishyödyistä, eli istutuksen, maanmuokkauksen ja taimien hyvän juurtumisen eduista lisäisi varmasti koneellisen menetelmän suosiota. Lisäapua toisi koneen tekninen kehitys", hän arvioi.

Suomessa uudistetaan vuosittain metsää 70–80 000 hehtaaria, josta istutetaan noin 70–80 prosenttia eli 150 miljoonaa tainta.

Koneellisesti istutettiin vuonna 2017 nelisen prosenttia istutustyömaista, mutta vuonna 2019 enää puolitoista prosenttia, TTS Työtehoseuran ja Helsingin yliopiston selvitys kertoo. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Otso Ahonen on tehnyt asiasta opinnäytetyön Helsingin yliopistossa.

Hanna Koikkalainen
Seppo Kangasmäki korjasi vain parinsadan taimen istutusjälkeä kaikkiaan 6 800:sta eli istutus onnistui hänen mielestään hyvin.

Metsänomistajien omatoiminen istutus on pudonnut murto-osaan parissakymmenessä vuodessa. Istutuksia tekevät yhä enemmän ulkomaiset kausityöläiset. Työvoiman liikkuvuutta vähentänyt korona-aika on entisestään vaikeuttanut istutusta, tutkimuksessa arvioidaan.

Koneellistaminen ei ole edennyt odotetulla tavalla, kehitys on polkenut paikallaan samoin kuin taimikonhoidossa. Lupaavasti 2000-luvun alussa alkanut koneiden kehittäminen on kariutunut heikkoon tuottavuuteen ja korkeisiin kustannuksiin, vaikka asiaan on panostettu paljon.

Monet koneyrittäjät totesivat Helsingin yliopiston tutkimuksessa, että osaavaa työvoimaa on haastavaa löytää. Yritysten täytyy kouluttaa kuljettajat itse. Myös istutustyömaiden laatuun toivottiin parannusta.

Metsäalalla ei ylipäätään ole viime vuosina suhtauduttu koneelliseen istutukseen kovin myönteisesti. Huonoina asioina pidettiin kustannustehottomuutta ja kehnoa istutuslaatua kivisillä mailla.

Tilanteen odotetaan parantuvan, mikäli Ruotsissa kehitettävänä oleva jatkuvatoiminen istutuskone saadaan markkinoille. Sen odotetaan olevan kannattavampi kuin nykyiset kaivinkoneisiin kiinnitettävät istutuskoneet, tutkimuksessa todetaan.

Nyt markkinoilla on ainakin kolme konetta, ruotsalainen Bracke ja kotimaiset Risutec ja M-Planter.

Hanna Koikkalainen
Paakut jäävät melko tiukasti maahan.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Vastuullisuus on tekoja

Kuusen ylivalta metsänviljelyssä taipumassa: "Jo toinen kevät, kun mäntyä menisi sovittua enemmän"

Kemera-tuet verottomiksi ja hoitorästit nollaan

Tuki lisää turvepeltojen metsityksen kannattavuutta