Metsä

Yhden miehen sahoillakin nautitaan sahabuumista: Egyptistä ja Tunisiasta asti on sadellut kyselyitä – "Nyt jos koskaan kannattaa sahauttaa omia puita"

Kun sahatavarasta on ollut pulaa, pienten sahojen tuotteille ja palveluille on tullut runsaasti kysyntää. "Ei oota" on myös jouduttu myymään.
Johannes Tervo
Suomen Sahayrittäjien jäsenistön tyypilliset yritykset työllistävät 1–2 henkilöä. Sahausbuumi on tuonut kiireitä kristiinankaupunkilaisen Mathias Lindbergin Linima Wood -yritykselle.

Siinä missä isot sahat ovat takoneet tänä vuonna ennätyksiä, sahasuhdanne on lämmin, ellei jopa kuuma pienten kyläsahaajien parissa. Kun sahatavarasta on ollut pulaa, ostajia on yhä enemmän myös pienten sahojen tuotteille lankusta höylälistoihin ja erikoistuotteisiin.

Suomen Sahayrittäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Ripatti kuvaa, että kodeissa ja muualla viime vuoden koronakevät käynnisti ne projektit, jotka oli perinteisesti niputettu "sitten joku päivä" tehtäviin isompiin ja pienempiin rakennustöihin. Niitä tehdään yhä.

"Selkeä piikki tuli meillekin. Pienten sahojen käyrät lähtivät ylöspäin, eikä vauhti ole hiipunut, vaan nousussa mennään yhä. "Eioota" on myyty meilläkin, ja se on aika harvinaista", Ripatti tiivistää sahayrittäjien tunnelmia.

Ripatin mukaan moni yrittäjä onkin siirtänyt lomiaan talveen, koska työtä on riittänyt odotettua enemmän.

Buumista kertoo sekin, että ulkomailta yhdistykseen soitellaan joka viikko. Puheluissa kysellään vientimahdollisuuksien perään ulkomaille. Ripatin mukaan kyselyitä tulee lukuisista maista, kuten Egyptistä, Tunisiasta ja Keski-Euroopasta. Vientiin haluttaisiin monenlaisia sahatuotteita. Kiinnostusta olisi myös ostaa pieniä sahayrityksiä, ja sitä kautta saada tuotteita vientiin.

Pienten rahkeet viedä ulkomaille ovat kuitenkin niukat. Se vaatisi yhteistoimintaa, jossa eriä kerättäisiin yhteen ja vietäisiin yhdessä. Ripatti ei pidä sitä helppona. Vientitoimintaa selviteltiin vuosikymmeniä sitten, eivätkä olosuhteet ole siitä juuri muuttuneet.

"Enemmän mahdollisuuksia näen sillä, että joku ostaisi täältä sahan ja alkaisi toimia sillä."

Suomen Sahayrittäjiin kuuluu kaikkineen noin 200 aktiivista piensahaa tai höyläämöä ympäri Suomen. Tyypillisiä toimijoita ovat 1–2 henkilön perheyritykset, jotka sahaavat ja jatkojalostavat joko omissa tiloissaan tai ajavat pyörillä kulkevan kenttäsirkkelinsä metsänomistajan puiden luokse.

Suurimpienkin yritysten työntekijämäärä jää Ripatin mukaan alle kymmenen. Ripatti arvioi, että 70–75 prosenttia yrittäjistä myös myy ja jalostaa puuta sahaamisen lisäksi. Höyläystä löytyy lähes joka toiselta ja kuivaamo karkeasti joka kolmannelta.

"Ihmiset ovat tajunneet, että hyvää toimintaa löytyy läheltäkin. Aina ei tarvitse mennä isoon rautakauppaan, eikä sieltä välttämättä löydykään sitä, mitä ostaja etsii", Ripatti sanoo. Pienyritysten asiakkaita ovatkin tavalliset mattimeikäläiset, puusepät, pienyrittäjät ja omassa roolissaan myös museovirasto.

Johannes Tervo
Sahayrittäjiin kuuluvat pienet sahat sahaavat vuositasolla arviolta 700 000 kuutiota runkopuuta.

Kristiinankaupungin Dagsmarkissa toimiva sahayrittäjä Mathias Lindberg ryhtyi yrittäjäksi vuodenvaihteessa vaimonsa kanssa. Linima Wood nimellä toimiva yritys tekee rahtisahausta perheen maatilalla.

Metsänomistajat ajavat puunsa Lindbergien pihalle, ja niistä sahataan lautaa ja lankkua kunkin tarpeiden mukaan. Linima Wood ostaa puuta myös lähimetsistä ja sahaa sitä myytäväksi.

Vuosi on ollut kiireinen, ja sahattavaa riittänyt paljon kaiken muun työn lomaan. Myyntivarastoja ei ole juuri ennättänyt kasvatella. Lindbergin mukaan sahatavaran kova kysyntä näkyy sirkkelisahaajan arjessa, kun sahatavarasta on ollut huutava pula.

"Sen verran olen koittanut pitää varastoa, että olisi omalle lähialueelle myydä. Jos joku haluaa mahdottoman suuren erän, silloin ei riitä", Lindberg kertoo.

Kysyntää riittää omaltakin alueelta, kun esimerkiksi perunanviljelijät tarvitsevat lautaa perunalaatikoiden rakentamiseen. Tuore yrittäjä on hankkinut kuorimakoneen, höyläkin löytyy ja satsauslistalla ovat aikanaan kuivauslaitteet. Rahtisahauksen etuna kuitenkin on, että puun tuojat vievät omat eränsä nopeasti pois tuoreena, jolloin isoja varastotiloja ja kuivausta ei tarvita.

Johannes Tervo
Linima Woodin Mathias Lindbergin aloitus sahayrittäjänä osui kuumaan suhdannehetkeen. Sahalla on sirkkelin lisäksi kuorimalaite ja höylä.

Suomen Sahayrittäjiin kuuluvat pienet sahat sahaavat Ripatin mukaan vuositasolla arviolta 700 000 kuutiota runkopuuta. Yrittäjien määrä on laskenut, mutta sahattu määrä pysynyt kutakuinkin ennallaan. "Ilmiö on vähän sama kuin maitotiloilla", Ripatti vertaa.

Hänen mukaansa nyt jos koskaan kannattaa sahata rakennuskäyttöön omaa puuta. Sen ovat huomanneet etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat.

Ripatti harmittelee kuitenkin, että monella etenkin pääkaupunkiseudun asuvalla on virheellinen kuva itse sahautetun puun laatuvaatimusten riittävyydestä. Epäillään, ettei se täyttäisi rakennusmääräyksiä. Ripatti huomauttaa, että monella sahayrittäjällä on osaamista tälläkin saralla.

"Meillä on paljon yrittäjiä, joilla on pätevyys lujuuslajitteluun."

Käytännössä lujuuslajitellun puun sahauttaminen hoituu esimerkiksi niin, että metsänomistaja tuo puunsa sahayrittäjälle sahattavaksi. Sahauksen jälkeen asiakas vie sahatut tavarat pois ja kuivaa laudat ja lankut taapelissa. Puiden kuivuttua sahayrittäjä erittelee puutavarasta lujuuden mukaan kantaviin rakenteisiin tarvittavan puutavaran. Näin karsitaan pois esimerkiksi liian oksainen tai muuten heikko puu, sahatavara saa vaaditut leimat ja rakennustarkastajat ovat tyytyväisiä.

Erikoisena Ripatti pitää sitä, että suomalaisten kuntien vaatimukset lujuuslajittelun suhteen eroavat paljon. "Osa kaupungeista ja kunnista vaatii, että lujuuslajittelu pitää olla kantavien rakenteiden osalta, osa taas ei vaadi sitä."

Omaa puuta käyttävän kannattaakin varmistaa, mitkä ovat oman kunnan vaatimukset ja muistaa, että piensahaajienkin kautta on mahdollisuus saada luokiteltua puuta.

Piensahojen markkinoinnissa riittää yrittäjillä tehtävää. Monesti markkinointi tapahtuu perinteisesti puskaradion kautta. Esimerkiksi digimarkkinoinnista voisi saada apua liiketoimintaan.

Lindbergillä kotisivut ovat jo tekeillä. Niiden avulla hän haluaa tehdä toimintaansa tutuiksi muillekin kuin jo valmiiksi tutuille.

Sahayrittäjien Timo Ripatti nostaa esiin vielä yhden asian. Metsänomistajan kannattaisi muistaa puita myydessään myös pienemmät sahayrittäjät. Hyvälaatuiselle koivu- ja mäntytukille voi löytyä ostaja integraatteja parempaan hintaan. Joukossa on sahaajia, jotka arvostavat erikoislaatua, kun puuta käytetään listoihin, paneeleihin, huonekaluihin tai muuhun erikoiskäyttöön.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Lähde retkelle kolmiulotteiseen virtuaalimetsään – piensahurien mallinnuksesta puuttuvat vain tuoksut

Vuoden sahayrittäjänä palkittiin MRK Ylitalo Oy Sodankylästä – "Sahurin ura lähti aikoinaan omasta sahatavaran tarpeesta"

Rautalammille rakennetaan kunnan omista puista uusi päiväkoti – hanke toteutetaan piensahojen Lähipuu-konseptilla

Kuiva pelkkahirsi on vuoden sahayrittäjän erikoistuote – "Asiakas saa ekologisen rakennuksen, jossa ei ole liimahirsiä eikä mitään keinotekoista"