Viron alkuperiä kuusen siemenviljelyksiin
Metsänjalostajat varautuvat ilmaston lämpenemiseen valitsemalla kuusen jalostusaineiston täydennykseksi uusia pluspuita koeviljelyksiltä, joilla on virolaisia kuusialkuperiä.
Metsäntutkimuslaitos (Metla) on perustanut 1930-luvulta lähtien yli 50 kenttäkoetta, joissa on testattu ulkomaisten kuusialkuperien menestymistä Suomessa.
Metla on valinnut kuusen siemenviljelyksiin monia virolaisia alkuperiä, jotka ovat osoittautuneet koeviljelyksissä kestäviksi ja suomalaisia alkuperiä nopeakasvuisemmiksi.
”Virolainen kuusen päätesilmu puhkeaa kasvuun myöhemmin kuin suomalaisen ja säästyy näin keväthalloilta”, sanoo jalostusmetsänhoitaja Marja-Leena Napola Metlan Haapastensyrjästä. Tämä selittää pitkälti Viron kuusen suomalaista kuusta nopeamman kasvun.
Jatkoon on päässyt myös länsivenäläisiä alkuperiä, jotka ovat menestyneet kenttäkokeissa erinomaisesti.
Kokeista valittuja pluspuita ja niiden jälkeläisiä hyödynnetään jatkojalostuksen ja testauksen jälkeen Etelä-Suomen alueelle perustettavissa siemenviljelyksissä.
Eteläisistä alkuperistä on valittu uuteen jalostuspopulaatioon 20 jälkeläis- ja kloonikokeissa testattua kuusta. Tämän lisäksi alkuperäkokeista on valittu 80 uutta pluspuuta.
Pluspuiden valintatyö alkoi vuonna 1947, ja siitä lähtien metsistä on valittu noin 5 000 ensimmäisen polven pluskuusta jalostustyön alkuaineistoksi.
Pluspuiden perimä taltioidaan monistamalla ne jatkojalostusta varten vartteiksi Metlan Haapastensyrjän toimipaikassa Lopella.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
