Puolan kipsivuori vuotaa jopa 500 tonnia fosforia vuodessa
Viikonloppuna julkisuuteen nousseen Puolan Gdanskin kipsivuoren fosforipäästö ei ole tullut yllätyksenä Itämeren suojelukomissio Helcomille.
Vuorta on seurattu ja Puolasta on pyydetty lisäselvityksiä. Tiedossa on ollut, että mittauksissa on löydetty korkeita fosforilukuja, mutta Puola ei ole antanut mittaustensa dataa muiden käyttöön.
Nyt Suomi ja Puola ovat sopineet yhteistyöstä Gdanskin vuoren päästöjen tutkimisesta.
Helcom ei kuitenkaan valvo itse pahimpia päästölähteitä.
”Helcomin työssä luotetaan kansallisiin tietoihin. Minusta Helcomin pitäisi käyttää riippumattomia mittaajia pahimmiksi tiedetyissä paikoissa”, Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Sirkka Tattari sanoo.
Arviot Gdanskin fosforipäästöjen koosta vaihtelevat lähes nollan ja yli 500 tonnin välillä vuodessa. Puolan ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston päällikkö Andrzej Jagusiewicz kiistää päästöt.
”Median julkaisemat tulokset ovat hölynpölyä. On normaalia, että rankkasateiden jälkeen voi olla joitakin vuotoja”, Jagusiewicz sanoi STT:lle.
Helsingin Sanomien ottamia näytteitä tutkineen Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Seppo Knuuttilan mukaan kipsivuori vuotaa ja fosforia valuu Itämereen yli 200 tonnia vuodessa.
Yli 500 tonnin vuotoon päätyi tutkimuksissaan Pöyry, jonka mukaan kasaa ei ole eristetty ja kasan päälle satavia vesiä valuu vesistöön.
”Mittauksessa on löytynyt korkeita fosforimääriä. Ne ovat noin kolme kertaa korkeammat, kuin Aurajoella on keskimäärin”, Tattari sanoo.
Arviot ovat epämääräisiä siksi, että ne perustuvat yksittäisiin mittauksiin. Luotettavaan arvioon tarvitaan vähintään 12 mittausta vuodessa. Suomessa yhtä paikkaa mitataan yli 20 kertaa vuodessa.
Mereen valuvan fosforin määrää on vaikea mitata.
”Suomessa on koekenttiä ja valuma-alueita, joista saadaan mallialueita. Laskennallisesti päästö on vajaa yksi kilo peltohehtaaria kohden. Mutta se vaihtelee ja riippuu maalajista sekä fosforin tilasta”, Tattari sanoo.
Siksi Tattari ei halua arvioida Suomen fosforipäästöjen kokoa. Valtaosa kuitenkin tulee maataloudesta.
”Mittakaavaa antaa, että Suomen tavoitteena on vähentää fosforipäästöjä 350 tonnia vuodessa. Siitä ei ole eritelty maatalouden osuutta, mutta se on suurin osa.”
Pöyryn mukaan Puolan Policessa sijaitsevasta kipsivuoresta valuu ainakin 170 tonnia fosforia vuodessa. Policen vuori on Itämeren alueen suurin, noin 90 miljoonaa tonnia kipsiä.
Kaikkiaan Itämeren alueella on kahdeksan kipsivuorta.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
