Lapin yhteismetsä pitää joka toisen kokouksen Helsingissä

Jukka Aulan mukaan Lapin yhteismetsä on tuonut sijoitukselle 10 prosenttia tuottoa, kun mukaan lasketaan yhteismetsäosuuden arvon nousu. Kuva: Kari Lindholm

Kuusi vuotta sitten perustettu Lapin yhteismetsä on tarjonnut sijoitukselle hyvän tuoton. Yhteismetsään voi liittyä metsäomaisuuden lisäksi pääomasijoituksella.

Lapin yhteismetsän perustivat ammattilaiset, jotka halusivat harjoittaa vastuullista ja kestävää metsätaloutta. Samalla he hakivat sijoitukselleen vakaata ja tasaista tuottoa.

Perustajajäseniä oli 39. Osakkaat olivat metsäalan osaajia, metsäsijoittajia ja yhteismetsäasioista muuten kiinnostuneita henkilöitä.

Osalla heistä oli ennestään omaa metsää, mutta osalle Lapin yhteismetsä oli ensimmäinen kosketus omaan metsään.

Nykyään osakkaita on yli 90 ja samalla yhteismetsän pinta-ala on kasvanut 2 800 hehtaariin. Metsät sijaitsevat Kemijärvellä, Kuusamossa, Kittilässä, Posiolla, Rovaniemellä ja Tervolassa.

"Tänä vuonna pinta-alaa on tullut 800 hehtaaria lisää ja uutta on edelleen tulossa. Olemme nyt lähellä tämän vuoden loppuun tavoitteeksi asetettua 3 000 hehtaaria", kertoo hoitokunnan sihteeri Jukka Aula.

Aulan mukaan yhteismetsä päivittää strategiansa kevään aikana. Toistaiseksi yhteismetsä on hakenut kasvua sekä pinta-alaan että liikevaihtoon.

Uusien osakkaiden ja sijoitusten lisäksi ostettujen tilojen mukana on tullut osuuksia Inarin, Kemijärven, Kuusamon, Sallan ja Varejoki-Sivakkajoki-Kätkävaaran yhteismetsistä.

Yhteismetsien osakkuus avaa Lapin yhteismetsän osakkaille muiden yhteismetsien osakkaiden edut. Se koskee esimerkiksi metsästystä.

Alkuvaiheessa yhteismetsä teki suuria hakkuita. Sitä seurasi hiljaisempi vaihe. Metsätaloussuunnitelman mukaan hakkuutulot nousevat tämän vuoden hintatasolla noin 100 000 euroon vuodessa, ja kasvavat metsäpinta-alan noustessa ja puuston järeytyessä.

Puuston kasvu on puolet hakkuusuunnitetta suurempi. Niiden lisäksi muiden yhteismetsien osakkuuksista tulee parin kymmenen tuhannen euron tulot.

Koska sijoitukselle on haettu tuottoa, yhteismetsän organisaatio on pidetty keveänä. Yhteismetsää pyörittää nelimiehinen hoitokunta.

"Leimikot teetämme metsänhoitoyhdistyksillä. Samoin pääosan metsänhoitotöistä. Osan hoitotöistä ostamme suoraa yrittäjiltä."

Kasvuajatusta pitää yllä se, että samalla vaivalla hoituisi vielä selvästi nykyistä suurempikin pinta-ala.

Aula laskee, että yhteismetsän osakkailleen jakama ylijäämä vastaa sijoitukselle saatavaa 2–3 prosentin verotonta tuottoa. Sen lisäksi yhteismetsän osuuden arvo on noussut keskimäärin 8 prosenttia vuodessa.

"Yhteensä tuotto on ollut lähellä 10 prosenttia. Se ei välttämättä voi pysyä niin korkealla jatkuvasti, mutta esimerkiksi osuuden arvon nousu näyttäisi silti edelleen jatkuvan."

Siltä osin Aula kehuu Pohjois-Suomen metsäsijoittajille tarjoamia mahdollisuuksia. Etelä-Suomessa metsämaan hinnat ovat karanneet niin korkeiksi, että vastaavaa tuottoa on vaikea saada.

Lapissa taas metsien kasvu on kiihtynyt ja puun kysyntä on kasvussa.

Verotuksellisesti yhteismetsä on helppo sijoitustapa. Sen jakamaa ylijäämää ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa.

Yhteismetsän osakkaaksi pääsee liittämällä siihen oman metsänsä tai tekemällä suoran sijoituksen. Sijoituksen tai metsän arvon pitää olla vähintään noin 22 000 euroa.

"Meitä kiinnostavat Etelä- ja Keski-Lapin alueella sijaitsevat ikärakenteeltaan monipuoliset ja sijainniltaan nykyisten metsien lähellä sijaitsevat metsät. Voimme keskustella myös mahdollisesta yhteismetsien yhdistämisestä", toteaa Aula.

Koska osakkaissa on paljon eteläsuomalaisia, joka toinen Lapin yhteismetsän kokous pidetään Helsingissä.